Ensimmäinen Sivistysbarometri julki: Selkeä enemmistö suomalaisista kantaa huolta yleissivistyksestä ja lukutaidon rapautumisesta 

E2 Tutkimuksen ja Vapaa Sivistystyö ry:n tiedote 7.11.2024

Valtaosa (71 %) suomalaisista arvioi, että yleissivistys on rapautunut Suomessa. Kaksi kolmesta (66 %) on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista.  

Tulokset ilmenevät ensimmäistä kertaa julkistettavasta Sivistysbarometristä. Osana sivistyksen teemavuotta Vapaa Sivistystyö ry on teettänyt barometrin, jossa tarkastellaan suomalaisten näkemyksiä sivistyksestä yhteiskunnassa.  

Sivistysbarometrin käytännön toteutuksesta on vastannut monitieteinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Aineistona on Manner-Suomen aikuisväestölle suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi yli tuhat suomalaista. Aineisto kerättiin kesällä 2024.  

Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa suomalaisia 

Kaksi kolmesta (66 %) suomalaisesta on huolissaan lukutaidon tai luetun ymmärtämisen heikkenemisestä. Lähes yhtä moni (63 %) kantaa huolta elämänhallinnan taidoista. ​Lukutaidon rapautuminen huolestuttaa kaikkien puolueiden kannattajia. 

​Noin puolet vastaajista on huolissaan kirjoitustaidon (53 %), kädentaitojen (50 %), luonnon tuntemuksen (49 %) ja liikuntataitojen (48 %), kuten uimataidon, rapautumisesta. 

Koulutustausta näkyy tuloksissa. Korkeakoulutetut kantavat keskimääräistä useammin huolta suomalaisten lukutaidosta. ​Peruskoulutaustaiset ovat puolestaan muita harvemmin huolissaan kirjoitustaidon ja medialukutaidon heikkenemisestä. Muita useammin heitä huolettaa kädentaitojen rapautuminen.​ 

– Naisista selvästi yli puolet on huolissaan suomalaisten tunnetaidoista, miehistä vain alle kolmannes. Elämän eri vaiheissa tarvitaan kykyä tunnistaa tunteita ja taitoa säädellä tunnereaktioita. Asia on ajankohtainen monien yhteiskunnallisten muutosten ja kasvaneen pahoinvoinnin aikana, painottaa E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila. 

Liki 90 prosenttia näkee, että hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan 

Selkeä enemmistö (87 %) arvioi, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu koulutuksen ja sivistyksen varaan. Vajaa viidennes (18 %) perussuomalaisten kannattajista on kuitenkin eri mieltä asiasta. Myös nuorten alle 30-vuotiaiden joukossa on jonkin verran epätietoisuutta tai erimielisyyttä asiasta.   

– Suomalaiset tunnistavat hyvin kansansivistyksen merkityksen maamme historiassa. Kriisien ja murrosten aika korostaa jälleen tarvetta sivistystyöhön ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen kaikissa väestöryhmissä. Hyvä tulevaisuus nojaa siihen, että meillä on korkea sivistystaso ja halu oppia uutta, sanoo Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtaja Björn Wallén. 

Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä 

Yli puolet suomalaisista tukisi julkisin varoin tasa-arvoa, liikuntaa, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Lähes puolet (49 %) tukisi elinikäistä oppimista.​  

Naiset (67 %) tukisivat tasa-arvoa julkisin varoin selvästi miehiä (50 %) useammin. Näin ajattelevat keskimääräistä useammin myös alle 30-vuotiaat (73 %). Nuorimman ikäryhmän keskiarvoa nostavat alle 30-vuotiaiden naisten näkemykset. Heistä peräti 92 prosenttia tukisi julkisin varoin tasa-arvoa. Liikunnan edistämistä julkisin varoin rahoittaisivat erityisesti miehet (60 %) sekä alle 30-vuotiaat (62 %). ​ 

Myös koulutustausta vaikuttaa näkemyksiin: yliopiston käyneet ovat muita valmiimpia tukemaan tasa-arvoa, demokratiaa, kestävää kehitystä ja elinikäistä oppimista julkisin varoin.  

Vapaata sivistystyötä pidetään tärkeänä väylänä uusien taitojen oppimiseen 

Barometrissä selvitettiin suomalaisten tapoja oppia esimerkiksi vieraita kieliä, käsityötaitoja tai uusia liikuntataitoja. Suosituin tapa oppia uusia taitoja ovat vapaan sivistystyön oppilaitosten, kuten kansalais- ja kansanopistojen, kurssit. Naiset hakeutuvat näihin oppilaitoksiin miehiä useammin. 

Myös itsenäisesti opiskeltavat verkkokurssit ja opetusvideot ovat yleinen tapa opetella uusia taitoja. Videoiden, verkkokurssien ja sovellusten avulla opiskelu korostuu erityisesti nuorten ikäryhmissä. ​ 

Yli 90 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa tulee huolehtia sivistyksellisestä tasa-arvosta 

Suomalaisten suuri enemmistö (91 %) on sitä mieltä, että ”Suomessa tulee huolehtia, että ihmisillä on taustastaan, asuinpaikastaan, iästään tai varallisuudestaan riippumatta mahdollisuus kehittää itseään”. 

Puoluekanta paljastaa jonkin verran näkemyseroja. Vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajista ei löydy lainkaan tämän väitteen kanssa täysin eri mieltä olevia. Kokoomuksen kannattajista 13 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 21 prosenttia on väittämästä jokseenkin tai täysin eri mieltä. 

Valtaosa suomalaisista (78 %) on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotoutumista tulee tukea tarjoamalla heille koulutuspalveluita.   

************

Sivistysbarometri julkistetaan to 7.11.2024 klo 10 eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. Tilaisuuden järjestää Vapaa Sivistystyö ry. Sivistysbarometri on luettavissa täältä.

Sivistysbarometrin ovat tehneet E2 Tutkimuksen asiantuntija YTM Tuija Väyrynen, tutkimusassistentti VTK Arttu Manninen ja tutkimuspäällikkö VTT Ville Pitkänen. Työn toteutuksesta on vastannut E2 Tutkimus Vapaa Sivistystyö ry:n toimeksiannosta. Toteutukseen on käytetty opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta.​​ 

Barometrin kyselyaineisto kerättiin Norstatin internetpaneelissa 26.–30.6.2024. Kyselyyn vastasi 1013 suomalaista. Aineisto edustaa tilastollisesti Manner-Suomen yli 18-vuotiasta aikuisväestöä. ​​  

Lisätiedot:  

Ville Pitkänen                                                                
VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus            
p. 040 7770 869                                                            
ville.pitkanen@e2.fi                                                      

Björn Wallén 
puheenjohtaja, Vapaa Sivistystyö ry 
p. 040 7478 841 
bjorn.wallen@sivistystyo.fi