Kansanopistoissa tiedetään, miten yhteisöllisyys saadaan kukoistamaan oppilaitoksissa
Tästä on kysymys:
- Kansanopistot kehittivät toimivan tavan edistää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja lisätä hyvinvointia.
- Tuloksena oli enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.
- Lisäksi toimivia työkaluja oppilaitosten arkeen.
- Ja onnistunut yhteistyö 14 kansanopiston kesken.
- Tutkijan mukaan hyvien tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.
VIDEO: Enemmän yhteisöllisyyttä ja osallisuutta! Eemi Utriainen, Inka Finne ja Anni Henricson kertovat, miten tässä onnistuttiin.
Mitä 14 kansanopistoa voi saada aikaan, kun ne aloittavat yhteisen kehittämisen? Ainakin hyviä tuloksia ja selkeitä onnistumisia!
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus eli Sokka-hanke yhdisti 14 kansanopiston ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen voimavarat.
Yhteisvoimin edistettiin opiskelijoiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointijohtamista kansanopistoissa.
Tavoitteet täyttyivät ja tulokset mairittelevat! Todella hienosti onnistuttiin esimerkiksi hyvinvoinnin edistämisen tavoitteessa.
– Erityisen hyvää oli opiskelijoiden omat kokemukset siitä, että he ovat osallisia, heidän elämänsä on merkityksellistä ja heidät kohdataan kansanopistossa. Olemme todella ylpeitä siitä, että opiskelijoiden oma kokemus osallisuudesta vahvistui, Suomen Kansanopistoyhdistyksen kehittämispäällikkö Anni Henricson sanoo.
Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus
Tutkija Antti Maunu Turun yliopistosta analysoi Sokka-hankkeen tuloksia ja onnitteli aikaansaannoksista.
– Tuloksista ilmeni osallisuuden vahva kokemus. Se oli kasvanut kyselykertojen välillä. Erityisen hyvä tulos tuli väittämistä ”Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin”, ”Koen, että minuun luotetaan” ja ”Saan myönteistä palautetta tekemisistäni”.
Hänen mukaansa tulosten taustalla on työntekijöiden vahva kyky kohdata ja tukea opiskelijoita.
Yksi Sokka-hankkeen näkyvimmistä aikaansaannoksista on Sosiaalisesti kestävän ammatillisen koulutuksen toimintakäsikirja.
STEP-koulutuksessa käytettiin käsikirjan toimintamalleja niin, että yhteisöllisyys, osallisuus ja opiskelijoiden vaikuttaminen lisääntyivät selvästi.
– Uudet toimintatavat ovat solahtaneet luonnollisesti oppilaitoksemme arkeen. Tuntuu, että opiskelijat pääsevät nyt aidosti vaikuttamaan, ja se on luontevaa, eikä mikään haastava lisätyö, sanoo STEP-koulutuksen opiskelijatoimintaa koordinoinut Inka Finne.
Muutokset ovat keränneet kiitosta myös opiskelijoilta, jotka ovat antaneet aikaisempaa enemmän myönteistä palautetta.
Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin
STEP-koulutus uudisti opiskelijakuntatoimintansa Sokka-hankkeen toimintamallin ja oppaan avulla. Lisäksi otettiin käyttöön Sokan kehittämä osallisuuskartta.
– Nämä olivat todella toimivia työvälineitä! Nyt opiskelijoiden ääni tulee aidosti kuuluviin, Inka Finne sanoo.
Samaa mieltä on STEP-koulutuksen opiskelija Eemi Utriainen. Hän oli mukana uudistamassa opiskelijakuntatoimintaa.
Sokka-työkalujen ansiosta opiskelijatoimikunta on nyt järjestelmällistä ja organisoitua, ja sen viestintä on toimivampaa kuin ennen.
– Ehdottomasti parasta on se, miten uudistus selkeästi lisäsi yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia koko kampuksella ja eri alojen opiskelijoiden välillä. Myös matka koulun päättäjien ja opiskelijoiden välillä on lyhentynyt, Utriainen kertoo.
Lisätietoja:
Anni Henricson
Kehittämispäällikkö
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
040 136 7323
anni.henricson@kansanopistot.fi
Kansanopistojen sosiaalisesti kestävä ammatillinen koulutus on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on edistää monipuolipuolisesti opiskelijoiden ja opistoyhteisöjen hyvinvointia ammatillisessa koulutuksessa. Hanke on käynnissä 19.12.2022–30.4.2025 ja sitä rahoittaa Opetushallitus.