Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus on alueellinen vetovoimatekijä
Kymenlaaksossa vapaalla sivistystyöllä on keskeinen rooli maahanmuuttajien koulutuksessa, erityisesti korkeasti koulutettujen työikäisten maahanmuuttajien osalta. Tämä näkyy Kymenlaakson Opistossa, joka kuuluu Suomen suurimpiin maahanmuuttajakoulutusta tarjoaviin kansanopistoihin.
Kymenlaakson alueen tarve korkeasti koulutetulle työvoimalle on kiistaton. Maakunnan väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoista on pulaa. Lisäksi Kymenlaaksoon suunnitteilla olevat elinkeinohankkeet, kuten esimerkiksi akkuteollisuuteen ja logistiikkaan liittyvät innovaatiot, kasvattavat tarvetta osaaville korkean tason asiantuntijoille ja ammattilaisille. Näihin haasteisiin on etsittävä ratkaisuja.
Maahanmuutto ja kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen ovat tässä tilanteessa avainasemassa. Korkeasti koulutetut sekä työn perässä Suomeen tulleet maahanmuuttajat tuovat mukanaan merkittävää osaamista ja potentiaalia alueen elinkeinoelämälle.
Kymenlaakson Opiston kaltaiset kansanopistot ovat kustannustehokkaita kansainvälisen työvoiman suomen kielen, yhteiskuntatietouden ja kotoutumiskoulutuksen sekä yliopistotasoisen täydennyskoulutuksen toteuttajia. Kymenlaakson Opiston maahanmuuttajaopiskelijoista yli puolet on korkeasti koulutettuja, ja he työllistyvät hyvin. Osa on jo suorittanut yliopistotutkinnon Suomessa englannin kielellä, ja nyt he opiskelevat suomen kieltä parantaakseen asemaansa työmarkkinoilla.
Kansanopistoilla on erityisosaamista koulutuksen järjestämisestä maahanmuuttajille. Niiden järjestämä kieli- ja kotoutumiskoulutus tukee yhteiskuntataitoja, suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa sekä osaamista. Sisäoppilaitoksina kansanopistot tarjoavat nuorille maahanmuuttajalle vuorovaikutteisen ja yhteisöllisen oppimisympäristön, jossa suomen kieli ympäröi ihmistä ja yhteiskunnan tavat ja pelisäännöt tulevat tutuiksi asuntola-asumisen arkitilanteissa. Muutoin vapaan sivistystyön joustava tapa toimia vastaa hyvin esimerkiksi työelämässä osa-aikaisesti olevien opiskelutarpeeseen.
Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus uhattuna
Nyt kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus on uhattuna. Tällä hetkellä kaksi eri ministeriötä rahoittaa kotoutumiskoulutusta: työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa sitä osana työvoimakoulutusta ja opetus- ja kulttuuriministeriö osana vapaan sivistystyön toimintaa.
Hallitusohjelman kehyspäätöksessä ja julkisen talouden suunnitelmassa on suunniteltu maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen keskittämistä yhdeksi kokonaisuudeksi työllisyystoimien alle vuoteen 2027 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaisi kotoutumiskoulutuksen siirtämistä kokonaan työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Lisäksi esitetään 7,5 miljoonan euron leikkausta vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutukseen. Toteutuessaan näillä muutoksilla olisi merkittäviä vaikutuksia koulutuksen saavutettavuuteen ja koulutukselliseen tasa-arvoon ja sen myötä myös maakuntien ja alueiden kehitysnäkymiin.
Suomen vallitsevassa kotoutumispolitiikassa keskitytään työllistymistoimiin. Kotoutuminen on kuitenkin mitä suurimmassa määrin oppimisen kysymys, ja se tulee kytkeä tiiviisti osaksi koulutusta. Kansanopistojen kieli- ja kotoutumiskoulutuksen on oltava tässä vahvasti mukana, jotta myös korkeasti koulutettujen työikäisten maahanmuuttajien koulutustarpeet tulevat huomioiduiksi. Kansanopistot ovat tärkeä osa veto- ja pitovoimaa, kun alueilla puhutaan korkeasti koulutetun kansainvälisen työvoiman saatavuudesta ja sen koulutuksesta.
Sanna Gango
rehtori
Kymenlaakson Opisto