Kansanopistojen rehtoripäivät: Sivistys on Suomen keskeinen pääoma ja huoltovarmuuden perusta
Kansanopistojen rehtoripäivät pidetään 10.–11.4. Linnasmäen opistolla, ja tilaisuuden teemana on: Juuret syvällä, katse eteenpäin – kansanopistojen rooli muuttuvassa yhteiskunnassa. Tapahtumassa keskitytään sivistyksen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä syrjäytymisen ja polarisaation ehkäisyyn.
Sivistys on Suomen tärkein pääoma ja hyvinvoinnin perusta. Sen avulla voimme vahvistaa henkistä huoltovarmuutta, parantaa työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvää oloa. Kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat elämän eri vaiheissa mahdollisuuden oppimiseen, itsensä kehittämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Ne tuottavat merkittäviä hyötyjä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle laajemminkin.
– Kansanopistojen sivistystyö lisää elämän merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Samalla opiskelu lisää yhteisöllisyyttä ja resilienssiä – juuri niitä asioita, joita ajassamme tarvitaan, sanoo Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Nyyssölä.
Sivistys on turvallisuuskysymys
Rehtoripäivien keskusteluissa korostuu etenkin maahanmuuttajien oikeus sivistykseen ja kieli- ja kulttuurikoulutuksen merkitys.
– Vieraskielisen väestön kielikoulutus on turvallisuuskysymys. Ei ole yhdentekevää, mitä kieltä puoli miljoonaa Suomessa asuvaa ihmistä puhuu tai mihin identiteettiin he sitoutuvat. Maahanmuuttajat ovat tulleet maailman onnellisimpaan maahan, jonka menestys nojaa suomalaisuuteen ja pohjoismaiseen yhteiskuntajärjestykseen, Nyyssölä muistuttaa.
Kansanopistot ovat merkittävä osa suomalaista koulutusjärjestelmää, ja ne järjestävät laajasti maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia, joiden avulla tuetaan kotoutumista, kielitaitoa ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Koulutuksesta on saatu hyviä tuloksia, ja Rehtoripäivillä esitellään tutkimuslaitos E2:n tuoreita tutkimustuloksia koulutuksen vaikuttavuudesta.
– Kansanopistot ovat yhteisöllisiä oppimisympäristöjä, joissa suomen kieli ympäröi opiskelijan ja yhteiskunnan tavat sekä pelisäännöt tulevat tutuksi. Kotoutuminen on kokonaisvaltaista ja edistää maahanmuuttaneen työllistymismahdollisuuksia, sanoo Linnasmäen opiston rehtori Juha Kaivola.
Kansanopistot huolehtivat yhä enemmän siitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kartuttaa osaamistaan ja valmiudet osallistua yhteiskuntaan.
– Sivistys ja koulutus ovat sijoitus ja avain alueiden kehittymiseen. Monipuolinen koulutustarjonta on kunnalle menestystekijä, Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar summaa.
Rehtoripäivät osa juhlavuositapahtumia
Rehtoripäivillä kuullaan kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavion videotervehdys sekä puheenvuorot Turun kaupungin apulaispormestari Piia Elolta ja arkkipiispa Tapio Luomalta.
Kansanopistojen rehtoripäivät on osa Linnasmäen opiston 100-vuotisjuhlavuoden ja Kansanopistoyhdistyksen 120-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Linnasmäen opisto viettää juhlavuottaan teemalla: Sata vuotta sivistystyötä. Opistoa ylläpitää Turun kristillisen opiston säätiö.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry perustettiin vuonna 1905 tarpeesta ajaa kansanopistoaatetta sekä edistää ja kehittää kansanopistojen yhteistoimintaa ja opetusta Suomessa. Yhdistyksen jäseninä ovat kaikki Suomen 74 kansanopiston ylläpitäjää.
Lisätiedot ja haastattelut:
Toimitusjohtaja
Turun kristillisen opiston säätiö, Linnasmäki Oy
puh. 050 344 2796
jukka.hautala@linnas.fi
Juha Kaivola
Pedagoginen rehtori
Linnasmäen opisto
puh. 040 047 9599
juha.kaivola@linnas.fi
Kyösti Nyyssölä
Hallituksen puheenjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys
puh. 044 559 4400
kyosti.nyyssola@epopisto.fi
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
Suomen Kansanopistoyhdistys
puh. 044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi