Kansanopistojohto vetoaa: Kansanopistojen koulutustehtävä kotoutumisessa tulee säilyttää osana lakia vapaasta sivistystyöstä

JULKILAUSUMA

Monikielisen väestön laadukas kotoutuminen on osa huoltovarmuutta. Ei ole yhdentekevää, mitä kieltä puoli miljoonaa Suomessa asuvaa ihmistä puhuu tai mihin identiteettiin he sitoutuvat. Suomeen muuttaneet ovat tulleet maailman onnellisimpaan maahan, jonka menestys nojaa sivistykseen, suomalaisuuteen ja pohjoismaiseen yhteiskuntajärjestykseen.

Rehtoripäiville 10.–11.4.2025 kokoontunut kansanopistojohto on hallituksen puoliväliriihen alla erittäin huolissaan käynnissä olevasta valmistelutyöstä (TEM021:00/2024), jonka suuntana olisi liittää kaikki kotouttava koulutus osaksi työllisyyspalveluita sekä vähentää kotoutumiskoulutukseen suunnattavaa rahoitusta 15 milj. eurolla. Muutokset on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2027. Tämä poistaisi kotoutumiskoulutuksen järjestämisen sen osaavilta oppilaitoksilta, kansanopistoilta, ja romuttaisi toimivat rakenteet.

Kansanopistot hoitavat lakisääteistä sivistystehtäväänsä monikielisen väestön sivistämisessä osaavasti
Kansanopistoilla on vankka osaaminen monikielisen väestön kouluttamisessa. Niillä on pätevä opetushenkilöstö ja laadukkaat oppimisympäristöt. Kansanopistot ovat järjestäneet omaehtoista kotoutumiskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta perustuen lakiin vapaasta sivistystyöstä (632/1998), ja vuodesta 2021 alkaen kansanopistoissa on järjestetty vastaavaa koulutusta oppivelvollisille nuorille oppivelvollisuuslakiin (1214/2020) perustuen. Koulutus rahoitetaan osana vapaan sivistystyön valtionosuusrahoitusta (mom. 29.10.31). Tehtävä kirjattiin lakiin vapaasta sivistystyöstä ja rahoitusmalli otettiin käyttöön vuonna 2018 opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla. Tätä rakennetta ei kannata purkaa.

Kansanopistojen koulutus turvaa kotoutumista edistävän koulutuksen saatavuuden valtakunnallisesti. Esitetyn mallin toteuttaminen johtaisi kansanopistojen palvelutarjonnan vähentämiseen. Vuonna 2023 kansanopistojen vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksessa ja lukutaitokoulutuksessa opiskeli 7 200 henkilöä ja aikuisten perusopetuksessa 2 000. Vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksen rahoitus muodosti vuonna 2023 yli 20 % kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen rahoituksesta. Mikäli tehtävä poistuisi, 21 kansanopiston rahoitus vähenisi yli 30 %. Näiden oppilaitosten toiminnan loppuessa alueilta häviäisi myös niiden muu koulutustarjonta. Kansanopistot ovat kunnissa myös työllistäjiä ja veronmaksajia. Kunnat eivät voisi luottaa siihen, että oppilaitoksilla on tarjolla kotoutumiskoulutusta. Kuntien tulisi huolehtia koko tarjonnan järjestämisestä itse.

Sivistys ja työ kiinnittävät yhteiskuntaan
Monikielisen väestön kotoutuminen on erittäin tärkeää alueiden elinvoimaisuuden ja työllisyyden kehittymisen näkökulmasta. Kotoutumista edistetään parhaiten koulutuksella, joka tukee työllistymistä, yhteiskuntataitoja, kielen oppimista, osaamista sekä varmistaa liittymisen kotoutumista tukeviin yhteisöihin.  Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus vahvistaa maahanmuuttajien toimijuutta ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä ennaltaehkäisee syrjäytymistä ja polarisaatiota sekä vähentää riskiä radikalisoitumiselle ja jengiväkivallalle.

E2 Tutkimuksen tuore vaikuttavuusselvitys (04/2025) osoittaa, että kansanopistojen yhteisöllinen oppimisympäristö ja henkilökohtainen ohjaus edistävät kielen oppimista, suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta sekä oman polun löytämistä Suomessa. Selvityksen mukaan opiskelijat kokivat kielitaitonsa parantuneen merkittävästi kansanopiston koulutuksessa ja he olivat valmiimpia käyttämään kieltä. Tässä kansanopistojen opettajilla ja oppimisympäristöllä oli suuri rooli. Selvä enemmistö koki oppineensa tärkeää tietoa Suomesta (93 %), mikä on auttanut suunnittelemaan omaa tulevaisuutta, vahvistanut elämänhallintaa ja edistänyt kotoutumista. Vastanneista 90 % koki opiskelun parantaneen Suomessa viihtymistä. Selvityksessä nousee vahvasti esiin myös tunne opiskelijayhteisöön kuulumisesta (87 %). Kuuluminen yhteisöön vähentää ulkopuolisuuden kokemusta, yksinäisyyttä ja tukee integroitumista, millä on suuri merkitys koko yhteiskunnalle. Myös opiskelijoiden kokemus omasta pystyvyydestä vahvistui kansanopistojen turvallisessa ja kannustavassa oppimisympäristössä. Tämäkin tukee yhteiskuntaan osallistumista ja lisää turvallisuutta.

Vaikuttavuusselvityksen mukaan maahanmuuttajakoulutuksen yhteiskunnalliset vaikutukset näyttäytyvät kuluja suurempina: Kun haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajille tarjotaan jo alkuvaiheessa heidän tarvitsemansa tuki, myöhempi tuen tarve vähenee ja siirtyminen palveluiden kuluttajista aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi ja työvoimaksi nopeutuu.

Kansanopistot mukana laajamittaisen maahantulon valmiussuunnitelmassa – tämä resurssi uhattuna  
Suuri osa kansanopistoista on sisäoppilaitoksia, joissa maahanmuuttaneet voivat sekä asua että opiskella. Kansanopistot ovat mukana Maahanmuuttoviraston laajamittaiseen maahantuloon liittyvässä valmiussuunnitelmassa. Siinä kansanopistokampuksia hyödynnetään tarpeen mukaan hätä- ja väliaikaismajoituksen järjestämisessä pakolaisille. Myös tämä resurssi ja osaaminen menetetään, mikäli kotoutumiskoulutusta ei jatkossa järjestetä kansanopistoissa.

Kansanopistojohto vetoaa Suomen hallitukseen puoliväliriihen alla:

Kotoutumisen onnistuminen on keskeistä Suomen menestykselle ja turvallisuudelle.  Kansanopistot hoitavat monikielisen väestön sivistämistä ja työllistymistä tukevaa tehtävää laadukkaasti ja tehokkaasti. Niiden tarjoama koulutus on intensiivistä, ja työelämäyhteys on vahva. Ne tekevät koulutuksen alueellisesti saavutettavaksi ja kykenevät vastaamaan eri tilanteissa olevien maahanmuuttajien tarpeisiin. Tuoreen selvityksen mukaan kansanopistojen koulutus edistää kielin oppimisen rinnalla laajasti kiinnittymistä yhteiskuntaan. Toimivan kotoutumisen avulla vahvistamme osaavan työvoiman saatavuutta, hyviä väestösuhteita ja osallisuutta. Tätä osaamista ei tule heittää hukkaan.

• Kotoutumiskoulutukselle on jo olemassa toimiva rakenne. Ei pureta sitä, vaan vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyötä. Kansanopistojen kotoutumiskoulutuksen tehtävä on kirjattu vapaan sivistystyön lakiin ja oppivelvollisuuslakiin. Opistot hoitavat tehtävää osaavasti. Tehtävä tulee säilyttää osana vapaan sivistystyön lakia.
• Kansanopistoille on annettu tehtäväksi hoitaa monikielisen väestön koulutusta. Siitä on muodostunut merkittävä toiminta-alue. Koulutustehtävän poistaminen vaarantaisi kansanopistoverkoston ja kansanopistojen toiminnan. Ei vaaranneta oppilaitosten kokonaistoimintaa hätäisillä hallinnollisilla ratkaisuilla.
• Varmistetaan joustava koulutuksen saatavuus alueilla erilaisille kohderyhmille oppilaitosten vakiintuneella koulutustarjonnalla ja kuntien tuottamien tai hankkimien palvelujen yhteistyönä.
• Kansanopistojen kotouttavissa koulutuksissa opiskelee lähes 10 000 henkilöä. Ei vaaranneta osaavan työvoiman saatavuutta koulutustehtävän lopettamisella.
• Turvataan laadukkaiden koulutuspalvelujen jatkuvuus molemmilla kotimaisilla kielillä säilyttämällä kansanopistojen vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen, kotoutumiskoulutuksen ja aikuisten perusopetuksen tehtävä ja rahoitus osana koulutuslainsäädäntöä ja -rahoitusta.

Lisätietoja:

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

Tytti Pantsar, toiminnanjohtaja, p. 044 531 8000, tytti.pantsar@kansanopistot.fi
Kyösti Nyyssölä, puheenjohtaja, p. 044 5594400, kyosti.nyyssola@epopisto.fi