Kansanopistoseikkailu vuonojen maassa: Avainopistot ry:n Norjan-matkan hedelmiä

Avainopistot ry. järjesti syksyllä 2023 matkan Norjaan pohjoismaisen yhteistyön merkeissä. Vierailu kohdistui kolmeen Bergenin lähialueella toimivaan kansanopistoon. Reissun aikana tutustuttiin norjalaiseen kansanopistojärjestelmään ja mietittiin, mikä tekee kansanopistokokemuksesta parhaan mahdollisen.

Huolenpitoa ja perinteistä yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen vierailukohteemme Norjassa oli Vossin kansanopisto, jossa kohtasimme kuuluisaa norjalaista vieraanvaraisuutta. Koska sää oli sateinen, opiston rehtori järjesti meille minibussikuljetuksen juna-asemalta opiston kampukselle. Paikalle saavuttuamme yllätyimme siitä, miten moni norjalainen osasi tervehtiä meitä omalla kielellämme. Lisäksi kaikki tiesivät, että Suomesta oli tullut ryhmä vierailulle. Näin sitä otetaan ihmisiä vastaan! Tästä vieraanvaraisuudesta ja huolenpidosta voitaisiin ottaa mallia Suomessakin. Onhan kansanopistossakin tunnelman kannalta olennaista, miten ihminen otetaan vastaan.

Opiskelijoilla on Vossin kansanopistossa mainio yhteishenki. Aamut aloitetaan perinteiseen tapaan aamunavauksella, ja opiskelijat asuvat tiiviissä yhteisössä kampuksella. Norjan koululaitoksessa painotetaan ala-asteelta asti voimakkaasti sosiaalista kanssakäymistä, mikä tukee yhteisöllisyyttä. Tämä näkyy Vossissakin. Opiskelijat ovat sosiaalisia, ystävällisiä ja vieraanvaraisia, ja he vaikuttavat vastuullisilta yksilöiltä. Vanha sananlasku pitää edelleen paikkansa: koulutus on paras tapa muuttaa maailmaa.

Vierailut jatkuivat Åsanen ja Nordhordlandin kansanopistoissa. Aiemmasta kohteestamme tuttua ystävällisyyttä kohdattiin näissäkin. Norjalaiset vaalivat kansanopistoissan perinteistä yhteisöllisyyttä, joka siinsi kirkkaana kansanopistoaatteen isän, tanskalaisen Nikolai F.S. Grundtvigin (1783–1872) mielessä. Tämä pohjautuu tiiviiseen kanssakäymiseen ja yhdessä olemiseen sisäoppilaitosympäristössä.

Kansanopistojen taloudellinen tilanne ja markkinoinnin merkitys

Vaikka Norja onkin rikas maa, yksi suurimmista kysymysmerkeistä maan kansanopistoissa on niiden taloudellinen tilanne. Kilpailu opiskelijoista on kovaa, eivätkä Norjan 80 kansanopistoa ole kovin suuria. Åsanessa ja Vossissa on molemmissa ollut lukuvuonna 2023–2024 hieman reilu sata opiskelijaa. Opiskelijamäärältään Norjan suurin kansanopisto on Nordhordland folkehøgskole, jossa on noin 170–180 opiskelijaa vuosittain.

Pienehköt opiskelijamäärät asettavat omat vaateensa oppilaitoksille ja niiden taloudelle. Tämä on tuttua Suomessakin. Kaikkia pitkiä linjoja ei ole voitu jatkaa pienten hakijamäärien takia. Tämän lisäksi paikallinen muuttuva politiikka on vaikuttanut kansanopistojen lyhyisiin linjoihin leikkaamalla niiden rahoitusta voimakkaasti, mikä entisestään lisää taloudellisia haasteita.

Rahoituspaineiden takia markkinoinnin merkitys on kasvanut. Åsane käyttää vuosittain markkinointiin 800 000 kruunua (n. 80 000 euroa). Norjassa kansanopistoilla on yhteinen markkinointitoimisto, johon jokainen kansanopisto sijoittaa merkittävän osan markkinointibudjetistaan ja jonka toiminnasta opistot kollektiivisesti hyötyvät markkinointitarkoituksessa. Lisäksi opiskelijoiden mielenkiintoa herätellään Instagramissa ja TikTokissa julkaistavilla videoilla, joissa esitellään opistojen opetusta ja vapaa-ajan toimintaa. Myös puskaradio toimii tehokkaana kanavana opiskelijoiden houkuttelemiseen. Onpa suunniteltu jopa Åsanen kansanopiston nimen vaihtamista Bergenin kansanopistoksi, koska Bergenillä on valmiiksi hyvä maine ja se sijoittuu aakkosissa ensimmäisten joukkoon, mikä helpottaa opiston löytymistä.

Norjalaisuus näkyy opintojen monipuolisuudessa

Norjalainen kansanluonne otetaan huomioon kaikkien kolmen kansanopiston linjojen brändäyksessä. Koska norjalaiset ovat aktiivista kansaa, linjoihin sisällytetään yllättäviä elementtejä, kuten toimintaa, joka ei välttämättä liity suoraan linjan pääaiheeseen. Esimerkiksi valokuvauslinja ei rajoitu pelkästään valokuvaamiseen, vaan voi sisältää myös vuorikiipeilyä. Lisäksi jotkin linjat, kuten Nordhordlandin Aqua-linja, ovat erittäin monipuolisia tarjoten muun muassa uintia, kajakointia, koskenlaskua, purjehdusta, surffausta, vedenalaista metsästystä, suppailua.

Sisältö on monipuolista kuin buffetpöydässä ja vetoaa varmasti nuoriin, jotka kaipaavat elämyksiä ja seikkailua. Myös extreme-urheilua löytyy opintolinjoilta. Lisäksi Nordhordlandissa on 150 valinnaisainetta monipuolisten linjojen lisäksi.

Matkailuun painottuva opintolinja on Nordhordlandin opiston suosituin linja. Linjan opiskelijat maksavat siitä kaikille linjoille yhteisen perusmaksun, noin 100 000 kruunua (n. 9500 euroa), ja tämän lisäksi 35 000–40 000 kruunua (n. 3300–3800 euroa). Valtio kattaa merkittävän osan opintokustannuksista ja maksaa osan opintolainasta takaisin, kun opiskelija valmistuu linjalta. Tämä taloudellinen kannustin auttaa pitämään opiskelijat koulun penkillä, mikä on pienten opistojen jatkuvuuden kannalta tärkeää.

Muillakin linjoilla matkustellaan sekä tehdään retkiä ja vierailuja. Esimerkiksi musiikkilinjat Vossissa tekevät syksyisin kahden viikon interrail-matkan ympäri Eurooppaa. Matkat tarjoavat seikkailuja, ja niistä syntyy muistoja, jotka jäävät loppuelämäksi mieleen. Tämä lisää opiskelun mielekkyyttä.

Päivät ovat opistoilla niin kiinnostavia, että opiskelijat eivät protestoi, vaikka opetusta saattaa olla myös lauantaisin. Viikonlopun ohjelma on usein erityyppistä, ja siihen sisältyy vierailuluennoitsijoita ja kevyttä yhteistoimintaa. Opiskelijoille tarjotaan myös vapaa-ajan aktiviteetteja, joita he itse pääosin organisoivat, kuten iltatapahtumia, erilaisia kerhoja, kahvilatoimintaa ja linjojen omia konsertteja ja teatteriesityksiä.

Kansanopistojen rooli Pohjolassa

Vierailu Norjassa, tuossa viikinkien kotimaassa, toi esiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Suomeen. Ihmiset kaikkialla kaipaavat yhteyttä toisiinsa, positiivista vuorovaikutusta ja opastusta valitsemallaan tiellä. Tämä yhteys toteutuu monin tavoin eri puolilla planeettaa, mutta kansanopisto formaattina puolustaa paikkaansa osana ihmisten elämää ympäri Pohjolaa. Kiitos norjalaisille yhteistyöstä sekä avainopistoille tuesta ja hyvästä matkaseurasta. Jatketaan paremman maailman rakentamista!

Teksti: Johannes Österlund
Linjanjohtaja (musiikki ja musiikkiteknologia, laulaja, lauluntekijä) ja musiikinteorian opettaja
HEO Kansanopisto

Kuvat: Alli Ikonen ja Jukka Vaso