Kansanopistot laajentavat oppivelvollisuutta Sivistys-Suomessa

Visio osaavasta ja innovatiivisesta Suomesta edellyttää, että yhdenvertaisista mahdollisuuksista sivistymiseen huolehditaan ja suomalaisten koulutustasoa nostetaan. Kansanopistoyhdistyksen mukaan tulee huolehtia siitä, että kaikki voivat jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen ja opintonsa keskeyttävät pääsevät takaisin opintojen piiriin.   

Kansanopistojen osaaminen ja tehtävä on tunnistettu oppivelvollisuusuudistuksen lähtökohtia linjaavassa pääministeri Marinin hallitusohjelmassa. Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvät uudistuksen linjausten mukaan perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta voisi suorittaa vuoden myös kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksessa. Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry (SKY-FFF) kannattaa oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvää uudistusta, ja kansanopistot haluavat olla mukana toteuttamassa koulutustehtävää.  

Kansanopistokoulutus vahvistaa nuoren valmiuksia toiselle asteelle

Kansanopistojen pedagogista vahvuutta ovat yksilöllinen ohjaus, yhteisölliset menetelmät, henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, vertaisohjaus sekä asuminen opistoyhteisössä. Kansanopistojen tehtävänä on tukea nuoria heidän kasvussaan ja kehityksessään. Kansanopistojen yhteiskunnalliset tavoitteet ovat samansuuntaisia oppivelvollisuusuudistuksen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden kanssa. Kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutuksen tavoitteena on taata sujuvat siirtymät peruskoulusta toiselle asteelle, mahdollistaa kaikille nuorille toisen asteen tutkinto ja eteneminen jatkokoulutukseen tai työelämään.  

Tilastokeskuksen tietojen mukaan jokaisessa ikäluokassa jää noin 15 prosenttia ilman toisen asteen tutkintoa. Tämä johtuu suurelta osin toisen asteen keskeyttämisestä. Kansanopistoyhdistyksen mukaan huomiota tulisi kiinnittää niihin nuoriin, jotka tarvitsevat erilaisia tukitoimia siirtyäkseen peruskoulusta toiselle asteelle. Kansanopistot haluavat osaamisellaan tukea sitä, että nuoren opintopolku jatkuu mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti, ja että nuori on valmis tiedollisesti ja asenteellisesti toisen asteen opintoihin.  

Koulutuksen arviointineuvoston toteutti arvioinnin nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa (julkaisut 6:2020). Arvioinnin mukaan perusopetuksen jälkeen kansanopistossa opiskelevilla oli vähiten keskeyttämisajatuksia. Opiskelijoiden ohjauksen saatavuus ja saavutettavuus toteutuivat parhaiten vapaan sivistystyön opintolinjoilla verrattuna muihin nivelvaiheen koulutuksiin. Arvioinnissa myös ilmeni, että opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmat olivat parhaiten selkeytyneet vapaan sivistystyön linjoilla opiskelevilla.  

Nuorelle mahdollisuus valita itse oma opintopolkunsa

Lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä oppivelvollisuuslaiksi rajataan kansanopistojen oppivelvollisuuden piiriin sisältyvän koulutuksen opiskelijamäärää 650 opiskelijaan vuosittain. Rajattu opiskelijamäärä ei mahdollista aidosti vapaata hakeutumisoikeutta kansanopistoon perusopetuksen jälkeen. Kansanopistoyhdistyksen näkemyksen mukaan opiskelijan tulee voida itse valita häntä kiinnostava, oppivelvollisuusuudistuksen piiriin kuuluva koulutus. Vapaus valita oma opintopolku auttaa nuorta löytämään omat kiinnostuksen kohteet, vahvistaa opiskelumotivaatiota sekä lisää nuoren uskoa omiin kykyihin.  

Kansanopistojen näkemyksen mukaan juuri panostaminen ns. kriittisiin siirtymävaiheisiin vahvistaa nuoria oppijoina ja kansalaisina, turvaa koulutusvalintojen onnistumisen sekä vähentää myöhempien koulutusten keskeyttämisiä. Kaikille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet sivistymiseen ja koulutukseen.

Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
puheenjohtaja Helena Ahonen, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi
toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi