Kansanopistot tuottavat hyvinvoimaa

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n esitykset huomioitavaksi talousarviovalmistelussa 2026 ja julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026–2029 sekä lisätalousarviossa 2025.

Sivistys on Suomen keskeinen pääoma
Sivistyksen keinoin voidaan vahvistaa Suomen henkistä huoltovarmuutta, osaavan työvoiman saatavuutta, työllisyyttä, alueiden elinvoimaisuutta ja kansalaisten hyvinvointia. Vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on jo tehty tuntuvia säästöjä (talousarvion momentti 29.10.31; 29.90.52 ja 29.20.30). Kansanopistot ovat monimuotoisia toimijoita, jotka järjestävät laajasti koulutusjärjestelmämme erilaisia koulutuksia. Säästöt kohdentuvat näin ollen niiden toimintaan eri koulutusmuodoissa. Kansanopistot ovat toiminta-alueillaan merkittäviä koulutuksen saavutettavuuden varmistajia. Säästöt sivistystyöstä heikentävät koulutuksen saavutettavuutta ja koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia palvella erityisesti niitä ihmisiä, jotka osallistuvat koulutukseen vähäisesti. Sivistyksestä ei ole enää varaa säästää.

Koulutuksen rahoituksen tulee olla ennakoitavaa
Koulutukseen kohdentuvat säästöt heikentävät koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia suunnitella toimintaa pitkäjänteisesti. Samanaikaisesti säästöjen kanssa on hallitusohjelman perusteella valmisteltu muutoksia kotoutumiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä avoimen korkeakoulutuksen rahoitusmalleihin ja rahoitukseen. Kansanopistot ovat monialaisia koulutuksen järjestäjiä, ja nämä kaikki muutokset koskevat niiden toimintaa. Kansanopistojen rahoitus on valtion talousarviossa vuonna 2025 opetus- ja kulttuuriministeriön eri momenteilla yhteensä noin 100 milj. euroa. Tällä rahoituksella Suomen 74 kansanopistoa tuottavat noin 21 000 päätoimisesti opiskelevalle ja noin 60 000 lyhytkurssilaiselle vapaan sivistystyön koulutusta, ammatillista koulutusta, avoimen korkeakoulun opintoja, lukiokoulutusta, oppivelvollisille suunnattua Opistovuosi-koulutusta sekä kotoutumiskoulutusta. Osa opiskelijoista tarvitsee myös asumispalveluja opintojen etenemiseksi. Monimuotoisten kansanopistojen järjestämä koulutus on tuloksellista. Koulutuksen rahoituksen tulisi olla ennakoitavaa, jotta järjestäjät voivat suunnitella toimintaansa.

Oppilaitosten järjestämä omaehtoinen kotoutumiskoulutus on tärkeä osa alueellisia palveluita – alueiden elinvoimaisuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta ei tule vaarantaa vähentämällä kotoutujien koulutusmahdollisuuksia
Kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset hoitavat osana lakisääteistä tehtäväänsä valtionosuusrahoituksella kotoutumiskoulutusta, luku- ja kirjoitustaidon koulutusta sekä aikuisten perusopetusta laadukkaasti ja tehokkaasti. Ne ovat kyenneet tarjoamaan kotoutumisen polkuja hyvin erilaisista taustoista tuleville maahanmuuttajille. Niillä on tehtävän hoitamisen edellyttämä osaava henkilöstö sekä kielen oppimista ja osallisuutta lisäävä oppimisympäristö. Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat tukea myös muita koulutustoimijoita kielikoulutuksen järjestämisessä. Niiden toiminnalla varmistetaan myös koulutuksen saavutettavuus sekä erilaisille kotoutujille että alueellisesti sellaisille paikkakunnille, joilla ei ole muuta koulutustarjontaa.

Työvoimahallintoa ja kotoutumista koskeva uudistus astui voimaan 1.1.2025. Sen mukaisesti kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää työvoimapoliittisena ja omaehtoisena koulutuksena (vapaa sivistystyön oppilaitokset). Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä valmistelee parhaillaan kotoutumiskoulutuksen uudistusta. Jatkovalmistelun perusteena ehdotetaan mallia, jossa kunnat valitsevat kotoutumiskoulutuksen järjestäjät eikä omaehtoista kotoutumiskoulutusta järjestettäisi lainkaan. Lisäksi uudistukselle on asetettu 15 milj. € säästöesitys. Oppilaitosten järjestämä omaehtoinen kotoutumiskoulutus on tärkeä osa alueellisia palveluita. Oppilaitosten koulutustehtävä vahvistaa elinvoimaisuutta ja osaavan työvoiman rekrytointia. Oppilaitokset ovat tärkeitä työnantajia ja veronmaksajia. Mikäli vapaan sivistystyön oppilaitosten kotoutumista tukeva tehtävä poistuisi, olisi sillä seuraavia vakavia seurauksia: koulutuksen saavutettavuus heikkenisi huomattavasti (kansanopistoissa noin 7000 päätoimisen opiskelijan koulutus päättyisi), oppilaitosten toiminta ja muu koulutus vaarantuisi, oppivelvollisten palvelut heikkenisivät sekä kantaväestön ja maahanmuuttaneiden nuorten osaamiserot kasvaisivat. 

Kansanopistoyhdistys esittää, että julkisen talouden suunnitelmassa 2026–2029 linjataan vapaan sivistystyön oppilaitosten kotoutumista tukeva tehtävä (laki vapaasta sivistystyöstä 632/1998 ja oppivelvollisuuslaki 1214/2020) sekä siihen kohdennettu valtionosuusrahoitus talousarviomomentilla 29.10.31 säilytetään. Se täydentää kuntien ja työllisyysalueiden tarjoamia palveluja ja toimii hyvin niiden rinnalla. Säädösmuutoksia valmisteltaessa tulee myös huolehtia, että kotoutujilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua sekä työvoimapoliittisena että omaehtoisena järjestettyyn kotoutumiskoulutukseen. Alueiden elinvoimaisuutta ja osaavan työvoiman saatavuutta ei tule vaarantaa vähentämällä kotoutujien koulutusmahdollisuuksia.

Ukrainasta sotaa paenneiden koulutustarpeisiin tulee vastata
Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet tehokkaasti ja laadukkaasti koulutusta Ukrainasta sotaa paenneille, mutta koulutuksen rahoitus on jäänyt pahasti vajaaksi ja sen korjaaminen vaatii välittömiä toimia. Rahoitusjärjestelmä toimii siten, että koulutus rahoitetaan toteutettujen suoritemäärien perusteella takautuvasti. Vuoden 2023 koulutuksen toteuma on perustana vuoden 2025 rahoitukselle. Koulutusta järjestettiin vuonna 2023 yhteensä 13,2 miljoonalla eurolla. Järjestetystä koulutuksesta voitiin rahoittaa vain noin puolet. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämä koulutus tulisi huomioida vuoden 2025 lisätalousarviossa kasvattamalla rahoitusta jo järjestettyä koulutusta vastaavasti, jotta toteutettu koulutus ei jää oppilaitosten itsensä maksettavaksi. Vastaavasti julkisen talouden suunnitelmassa tulisi huomioida vuonna 2024 toteutettu koulutus osana vuoden 2026 rahoitusta.

Vahvistetaan sivistystoimijoiden tehtäviä kasvun vauhdittamiseksi
Kasvua voidaan vauhdittaa tarkastelemalla aidosti sivistystarpeita ja kehittämällä sivistystoimijoiden tehtäviä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Suomessa nuoret tarvitsevat tukea siirtymässä perusasteelta toiselle asteelle, korkeakoulutettujen määrä työikäisessä väestössä laskee ja PIAAC-tutkimuksen mukaan Suomessa on edelleen runsaasti (yli 300 000) aikuisia, joiden heikot perustaidot vaikeuttavat osallistumista työelämään.

Kansanopistoyhdistys esittää seuraavia kehittämistoimia:

• Varmistetaan onnistunut kotoutuminen – vahvistetaan vapaan sivistystyön, kansanopistojen roolia kotoutumisessa säilyttämällä vapaan sivistystyön oppilaitosten tehtävä osana niiden lainsäädäntöä ja rahoitus vapaan sivistystyön rahoitusmomentilla.

• Huolehditaan sujuvasta siirtymästä toiselle asteelle ja varmistetaan tukea tarvitsevien nuorten eteneminen opinnoissa. Kansanopistojen järjestämä Opistovuosi-koulutus palvelee niitä nuoria, jotka tarvitsevat yhteisöllistä ohjausta edetäkseen koulutuspolulla. Hallitus on kohdentanut tarkoitukseen yhteensä 6,5 milj. euron rahoituksen. Kehitetään tämän rahoituksen avulla koulutusta vastaamaan vieläkin laajemmin tukea tarvitsevien nuorten tarpeita.

• Selvitetään vapaan sivistystyön oppilaitosten, kansanopistojen, rooli ja mahdollisuudet tukea korkeakoulutustason nostamista Suomessa käynnistämällä kehittämisohjelma vapaan sivistystyön oppilaitosten, korkeakoulujen ja opetusviranomaisten yhteistyönä. Hallitusohjelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on korkeakoulutustason nostaminen erityisesti nuorten aikuisten osalta. Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä hyödynnetään kansanopistoverkoston osaamista ja käynnistetään välittömästi osana korkeakoulutustason nostamiseen tähtäävää strategiatyötä selvitystyö niistä toimenpiteistä, joiden avulla kansanopistot nivelvaiheita tukevina oppilaitoksina voivat parantaa nuorten aikuisten mahdollisuuksia sijoittua korkeakouluopintoihin ja suorittaa opinnot loppuun.

• Lisätään henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevia oppimismahdollisuuksia. Vahvistetaan aikuisten perustaitoja kestävän työllisyyden varmistamiseksi. Huolehditaan ikääntyvän väestön oppimistarpeista. Käynnistetään aikuisten perustaito-ohjelma vapaana sivistystyönä. Työllistymistavoitteiden saavuttamiseksi aikuisten oppimismahdollisuuksiin tulee kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän huomiota. Opiskelun avulla voidaan lisätä suomalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Kansanopistot tavoittavat laajasti erilaisia suomalaisia. Niiden osaamista voitaisiin nykyistä enemmän hyödyntää aikuisten perustaitojen kehittämisessä ja siten ehkäistä osaamisen kasautumista sekä edistää työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kansanopistoyhdistys esittää aikuisten perustaito-ohjelman tai vastaavien toimenpiteiden käynnistämistä Suomessa.

Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry

Tytti Pantsar, toiminnanjohtaja, tytti.pantsar@kansanopistot.fi, puh. 044 531 8000

Kyösti Nyyssölä, puheenjohtaja, kyosti.nyyssola@epopisto.fi, puh. 040 537 0999