Kansanopistoyhdistyksen lausunto asiassa OPH-4945-2024: Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE JA OPETUSHALLITUKSELLE
Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto asiassa OPH-4945-2024 Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset
1. Johdantoluku, velvoitteet lainsäädännön pohjalta ja suositukset
Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on?
Teksti on kokonaisuutena selkeää ja ymmärrettävää. Se tukee koulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistä. Tekoäly voitaisiin määritellä jo johdantotekstissä lyhyesti, jotta lukijan olisi helpompi orientoitua asiakirjan kokonaisuuteen. Velvollisuuksien ja suositusten erottelu auttaa ymmärtämään säädösperustaa. Tekstissä ei juurikaan kuvata sitä, mitä koulutuksen järjestäjien tulisi tai olisi suositeltavaa käsitellä tekoälyn osalta opetuksessa.
Tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa tulisi tukea erilaisilla opetushenkilöstön ja oppilaitosten osaamisen kehittämishankkeilla. Säädösten soveltamista ei voi jättää pelkästään koulutuksen järjestäjien oman osaamisen kehittämisen varaan, koska säätely on velvoittavaa ja kattaa monia toiminta-alueita.
Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat?
Johdantoluvussa voitaisiin avata lainsäädäntöä hieman tarkemmin. Lainsäädännön velvoitteet jäävät osin epäselviksi. Kuvauksia voitaisiin täydentää siten, että huomioidaan suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteet. Mitä tarkoitetaan esimerkiksi velvoitteella, että tekoälysovellusten käytön tulee pohjautua valtakunnallisiin perusteisiin ja niiden perusteella laadittuihin paikallisiin suunnitelmiin? Myös muista koulutuksen järjestäjää velvoittavista tekijöistä olisi syytä olla tarkemmat kuvaukset. Esimerkit helpottaisivat säädösvelvoitteiden ymmärtämistä.
2. Mitä tekoäly on?
Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on?
Tekoälyä on määritelty ja kuvattu tekstissä kokonaisuutena hyvin. Koska teksti on suunnattu koulutuksen järjestäjille, voitaisiin siinä tarkastella tekoälyä laajemmin pedagogisesta näkökulmasta. Teksti kuvaa tekoälyä lähinnä sisältöjen tuottamisen näkökulmasta. Sen muut käyttötarkoitukset jäävät vähälle. Lisäksi pedagogiset menetelmät, opettajan roolin muutos ja oppimisen muuttuminen olisivat tärkeitä käsiteltäviä asioita. Myöskään kestävyyskysymyksiä ei ole toistaiseksi käsitelty tekstissä. Tämä tullee korjatuksi tukimateriaalien täydentyessä seuraavilla lausuntokierroksilla.
Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat?
Tekstissä kuvataan tekoälyn käyttöönottoa ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä. Koulutuksen järjestäjät hyötyisivät tekoälyn käyttöönottoa kuvaavasta prosessimallista, jossa kuvan avulla kerrottaisiin käyttöönoton eri vaiheet ja eri vaiheissa huomioitavat säädökset ja luvat.
3. Tekoälyn virhepäätelmät ja vinoumat
Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on?
Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Se tukee opetushenkilöstön toimintaa järjestelmien toiminnan ymmärtämisessä. Epäselväksi jää, mikä vastuu koulutuksen järjestäjällä ja yksittäisellä opettajalla on virhepäätelmien tunnistamisessa.
4. EU:n tekoälyasetus
Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?
Miten ja millä prosessilla koulutuksen järjestäjä voi arvioida eri järjestelmien riskejä ja huolehtia siitä, että tekoälyasetuksen mukaisia määräyksiä noudatetaan? Tekoälyasetus lähestyy järjestelmien arviointia erilaisten riskien näkökulmasta. Niitä tunnistetaan mittava määrä. Yksittäisen koulutuksen järjestäjän tehtävänä erilaisten riskien arviointi on todella laaja ja kohtuutonkin. Kansallisen valmistelun edetessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että koulutuksen järjestäjät saavat riittävästi tukea asetuksen velvoitteiden täytäntöönpanoon ja erilaisten järjestelmien arviointiin.
Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,
Helsingissä 18.10.2024
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja