Kansanopistoyhdistyksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi
Asia: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi, HE 147/2021 vp
Eduskunnan sivistysvaliokunnalle
Esityksessä esitetään säädettäväksi tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta. Sen mukaan koulutusta rahoitettaisiin siihen yhdistettävien nivelvaiheen koulutusten nykyisten rahoitusjärjestelmien puitteissa. Esityksen mukaan valmentavan koulutuksen rahoituksen taso eri rahoitusjärjestelmissä yhtenäistettäisiin. Esityksessä ehdotetaan lisäksi tehtäväksi tarkennuksia tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun valmentavan koulutuksen järjestämisoikeutta koskeviin säännöksiin. Lisäksi tehtäisiin teknisluonteinen korjaus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutoksenhakusäännökseen.
Osana oppivelvollisuuden laajentamista on annettu laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (1215/2020). Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen yhdistetään perusopetuslaissa (628/1998) säädetty perusopetuksen lisäopetus, lukiolaissa (714/2018) säädetty maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukiokoulutukseen valmistava koulutus (nyk. LUVA-koulutus) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) säädetty ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (nyk. VALMA-koulutus). Uutta tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta järjestetään 1.8.2022 lukien.
Kansanopistoilla on laajaa osaamista nivelvaiheen koulutuksen järjestämisestä. Kansanopistoissa järjestetään lisäopetusta, lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta ja joillakin kansanopistojen ylläpitäjillä on myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta. Kansanopistoissa uusi vapaan sivistystyön koulutus oppivelvollisille ja TUVA-koulutus nähdään mahdollisuutena tukea nuoria, jotka tarvitsevat tukea opinnoissaan ja eivät eri syistä sijoitu lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen.
Kansanopistojen järjestämästä perusopetuksen lisäopetus on ollut erittäin tuloksekasta nivelvaiheen koulutusta. Perusopetuksen lisäopetusta järjestää 22 kansanopistoa. Perusopetuksen lisäopetukseen on osallistunut vuonna 2020 308 opiskelijaa ja vuonna 2019 303 opiskelijaa. Perusopetuksen lisäopetusta järjestää 22 kansanopistoa.
Huomiot ehdotetusta rahoitusmallista
Esityksen mukaan TUVA-koulutusta rahoitettaisiin siihen yhdistettävien nivelvaiheen koulutusten nykyisten rahoitusjärjestelmien puitteissa. Esityksen mukaan TUVA-koulutuksen rahoitustaso kolmessa eri rahoitusjärjestelmässä pyrittäisiin yhtenäistämään. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä periaatetta, jonka mukaisesti rahoituksen taso on yhtenäinen.
Käytännössä yhtenäistäminen tehtäisiin esityksen mukaan määrittelemällä nykyisten nivelvaiheen koulutusten rahoituksen perusteella laskennallinen verrokkiyksikköhinta ja asettamalla kussakin rahoitusjärjestelmässä käytettävät painokertoimet siten, että rahoituksen taso uudistuksen alkuvaiheessa mahdollisimman tarkasti asettuisi verrokkiyksikköhinnan euromäärään. Kansanopistoyhdistys katsoo, että esitetty ratkaisu on TUVA-koulutuksen rahoituksen kokonaisuuden ymmärtämisen näkökulmasta vaikeaselkoinen.
TUVA-koulutuksessa opiskelija on oikeutettu erityiseen tukeen. Esitetyssä rahoitusmallissa erityisen tuen korotuskerroin on kuitenkin sisällytetty vain ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävään TUVA-koulutukseen. Opiskelijan oikeutta erityiseen tukeen ei käytetä rahoituksen korotusperusteena nykyisessä perusopetuksen lisäopetuksen rahoitusjärjestelmässä, myöskään lukiokoulutuksen rahoitusmalli ei tunnista erityisen tuen tarvetta rahoituksen korostusperusteena. Lausuntopalautteessa tämä oli tuotu puutteena esiin useissa lausunnoissa, mutta hallituksen esitys ei ole tältä osin muuttunut. Saaduissa lausunnoissa on korostettu myös sitä, että TUVA-koulutukseen tulee todennäköisesti osallistumaan paljon opiskelijoita, joilla on erityisen tuen tarve.
Kansanopistoyhdistyksen mielestä tulisi huolehtia siitä, että kaikilla TUVA-koulutuksessa opiskelevilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet erityiseen tukeen. Myös perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta TUVA-rahoitusmallia tulee kehittää siten, että rahoituksessa otetaan korotusperiaatteena huomioon opiskelijan erityisen tuen tarve.
Erityistä tukea saavan opiskelijan opintososiaalisista etuuksista säädetään TUVA-lain 23 §:ssä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan eri koulutusmuodoissa on eroa siinä, vastaako opetuksen tai koulutuksen järjestäjä opiskelijan tarvitsemista erityisistä apuvälineistä sekä avustaja-, kuljetus- ja tulkkauspalveluista vai järjestetäänkö nämä palvelut muun lainsäädännön nojalla. TUVA-laissa lähtökohtana on, että erityistä tukea saavan opiskelijan oikeus opintososiaalisiin etuuksiin määräytyisi sitä koulutusmuotoa koskevan lainsäädännön nojalla, jonka järjestämisluvan yhteydessä TUVA-koulutusta järjestetään. Etujen ja palveluiden hakemiseen liittyvät prosessit olisivat siten riippuvaisia siitä, minkä koulutusmuodon ja rahoitusjärjestelmän yhteydessä TUVA-koulutusta järjestetään, koska palvelut myönnettäisiin eri lainsäädäntöjen nojalla.
Kansanopistoyhdistys huomauttaa, että opiskelijan voi olla vaikea ymmärtää monimuotoista järjestelmää ja hahmottaa sen vaikutuksia opintososiaalisiin etuuksiin. Tämä epäkohta tuotiin esiin myös esityksen lausuntopalautteessa, mutta esitystä ei ole tältä osin muutettu. Kansanopistoyhdistyksen näkemyksen mukaan tämä epäkohta tulisi korjata pikaisesti.
Huomiot perusopetuksen järjestäjän TUVA-koulutuksen rahoituksesta
Rahoituslain 11§ käsitellään sisäoppilaitoslisää ja lain 29 §:ssä säädetään pidennetyn oppivelvollisuuden perusteella lisäopetuksen oppilaista maksettavista korotuksista. Vastaavat korotukset ehdotetaan maksettavaksi myös perusopetuksen järjestäjän TUVA-koulutuksen opiskelijoista. Kansanopistoyhdistys pitää erittäin tärkeänä, että perusopetuksen järjestäjän TUVA-koulutuksen opiskelijoista maksetaan sisäoppilaitoslisää.
Esityksessä todetaan, että perusopetuksen lisäopetukseen verrattuna esityksen mukainen uusi rahoitusmalli ei aiheuta merkittävää tasomuutosta perusopetuksen järjestäjille TUVA-koulutusta järjestettäessä. Jatkossa perusopetuksen järjestäjän TUVA- koulutuksen yksikköhinta muuttuisi kotikuntakorvauksen muutosten mukaisesti. Kotikuntakorvauksen euromäärä tarkistetaan vuosittain kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetyllä tavalla. Perusopetuksen rahoitusjärjestelmässä TUVA-koulutuksen yksikköhinta olisi riippuvainen valtionosuuslain perusteella määriteltävästä kotikuntakorvauksesta, joka määräytyy esi- ja perusopetuksen toteutuneiden kustannusten perusteella. Perusopetuksen järjestäjän järjestämän TUVA-koulutuksen rahoitustaso muuttuisi kotikuntakorvauksen muuttuessa.
Kansanopistoyhdistys kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen yksikköhintalaskelmassa sivulla 19 ei ole huomioitu yksityiselle opetuksen järjestäjälle määriteltyä yksikköhintaa. Esimerkiksi vuonna 2020 perusopetuksen lisäopetuksen järjestäjälle myönnetty yksikköhinta on 8.239,78 € ja yksityiselle opetuksen järjestäjälle 8.575,14 €. Myös verrokkiyksikköhintalaskelmissa on käytetty perustana yksikköhintaa 8.239,78 €.
Perusopetuksen yhteydessä järjestettävän yksityisten koulutuksen järjestäjien järjestämän TUVA-koulutuksen kustannuksilla ei esityksen mukaisesti olisi vaikutusta yksikköhinnan määräytymiseen. Kansanopistoyhdistys pitää kotikuntakorvaukseen sidottua rahoitusmallia myös vaikeasti ennakoitavana.
Huomiot lukiokoulutuksen järjestäjän TUVA-koulutuksen rahoituksesta
Voimassa olevan rahoituslain 24 §:n 4 momentin mukaan lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa. Vastaava korotus tehtäisiin lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämässä TUVA-koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden osalta, jos koulutusta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti. Vastaava korotus tehtäisiin lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämässä TUVA-koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden osalta, jos koulutusta järjestetään sisäoppilaitosmuotoisesti. Kansanopistoyhdistys pitää kirjausta hyvänä. Kansanopistoyhdistyksellä ei ole muita huomioita esityksen tähän kohtaan.
Huomiot ammatillisen koulutuksen järjestäjän TUVA-koulutuksen rahoituksesta
Esityksen mukaan ammatillisen koulutuksen yhteydessä TUVA-koulutus rahoitettaisiin nykyistä VALMA –koulutusta vastaavalla tavalla. TUVA-koulutus lisättäisiin perusrahoituksen painotuskertoimeksi ja painotuskerroin määräytyisi laskentaperusteasetuksen mukaisesti. Kertoimeen sisällytettäisiin oppivelvollisuus-, majoitus-, erityisen tuen- ja vaativan erityisen tuen kerroin. Rahoitus vastaisi näiltä osin nykytilan VALMA-koulutuksen rahoitusta. Esityksen mukaan kolmen eri rahoitusjärjestelmän tasauksessa käytettäisiin laskennallista verrokkiyksikköhintaa. Verrokkiyksikköhintaa määriteltäessä olisi huolehdittava, että se vastaa mahdollisimman tarkasti nykyisen VALMA –koulutuksen rahoitusta.
Kansanopistoyhdistys pitää esitettyä rahoitusmallia riittävän hyvänä tilanteessa, jossa joudutaan käyttämään laskennallista verrokkiyksikköhintaa. Kansanopistoyhdistyksen näkemykseen mukaan selkein olisi malli, jossa TUVA-koulutuksen toimintalaki ja rahoituslaki olisivat oma kokonaisuutensa, jolloin toimintalain mukaisesti opiskelevat opiskelijat olisivat samanarvoisessa asemassa erityisen tuen ja muiden opintososiaalisten tukien suhteen.
Huomiot muista TUVA-koulutuksen järjestämistä ja järjestämislupaa koskevista muutosehdotuksista
Esityksessä todetaan, että jos koulutuksen järjestäjällä on useiden koulutusmuotojen järjestämislupia, esimerkiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, voisi koulutuksen järjestäjä päättää, minkä luvan yhteyteen se halutessaan hakisi TUVA-koulutuksen järjestämislupaa. Jotta koulutuksen järjestäjä voisi arvioida luvan muutoksen vaikutuksia, tarvittaisiin lisää tietoa siitä, kuinka muutos vaikuttaa koulutuksen järjestämiseen. Nykyisin esimerkiksi lisäopetuksen järjestämisoikeus saattaa olla osana aikuisten perusopetuksen järjestämislupaa. Koulutusten järjestämisessä on voitu joustavasti arvioida, mihin koulutusta tulee kohdentaa alueellisesti (aikuisten perusopetus tai perusopetuksen lisäopetus). Esityksestä ei käy ilmi, miten uusittavat järjestämisluvat vaikuttavat koulutuksen järjestämisen joustavuuteen.
Esityksen mukaan tarkoituksena on, että myös 28 §:n 3 momentin siirtymäsäännöksen nojalla eli VALMA-järjestämisluvan perusteella TUVA-koulutusta järjestävät järjestäjät olisivat koulutuksen järjestämisvelvollisuuden piirissä ja nykyiset VALMA-järjestäjät muodostavat uuden TUVA-koulutuksen järjestäjäverkon keskeisen rungon.
Kansanopistoyhdistys katsoo, että nivelvaiheen koulutuksia järjestäneitä tulee kohdella yhdenvertaisesti järjestämislupia myönnettäessä. Järjestäjäverkkoa rakennettaessa kaikki nivelvaiheen koulutuksia järjestäneiden kokemus ja osaaminen tulee huomioida, jotta verkosto rakentuu opiskelijoita parhaalla mahdollisella tavalla palvelevaksi. Kansanopistoilla on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen nivelvaiheen koulutuksen ja erityisesti oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetuksen järjestämisestä.
Muut huomiot
Esityksessä pidetään todennäköisenä, että sillä on vaikutusta nivelvaiheen opiskelijoiden jakaantumiseen eri rahoitusmuotojen kesken, koska nykytilasta poiketen kunkin koulutuksen järjestäjän nivelvaiheen koulutus järjestettäisiin jatkossa vain yhden rahoitusmuodon puitteissa. Esityksessä katsotaan, että tämä saattaisi siirtää erityisesti nykyisen perusopetuksen lisäopetuksen opiskelijavolyymia ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän piiriin. Kansanopistoyhdistys olisi kaivannut tarkennusta siihen, mihin esitetty arvio perustuu. Yhdistys katsoo, että mahdollinen tarve siirroille perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen määrärahamomenttien välillä tulee arvioida siirtymäajan jälkeen.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta
Helsingissä 20.10.2021
Helena Ahonen Minna Nieminen
puheenjohtaja toiminnanjohtaja