Kansanopistoyhdistyksen lausunto luonnoksesta tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiksi

Opetushallitukselle 1.3.2021

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistyksen lausunto luonnoksesta tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiksi

Kommentit luvusta 1: Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus

Luonnoksessa tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteiksi koulutuksen arvoperusta on hyvin kuvattu. Myös koulutuksen tavoitteet ovat selkeät.

Kohderyhmämäärittely jää luonnoksessa hieman epäselväksi ja itseään toistavaksi. Luonnoksessa kerrotaan, että tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on tarkoitettu niille, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta.

Koulutuksen arvoperustassa ja tavoitteissa korostetaan henkilökohtaistamista ja yksilöllisyyttä. Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että perusteiden antama väljyys mahdollistaa erilaiset opintopolut. Kansanopistoyhdistys katsoo kuitenkin, että on huolehdittava, että opiskelija saa myös mahdollisuuden kuulua opiskeluyhteisöön. Varsinkin oppivelvollisille opiskelijoille on keskeistä aikuisen ja muun ryhmän tuki. Kansanopistoyhdistys katsookin, että koulutuksen perusteissa tulisi kiinnittää vielä huomiota siihen, miten varmistetaan opiskelijan mahdollisuuden harjoitella perustaitoja ja vuorovaikutustaitoja turvallisessa yhteisöllisessä ympäristössä. Koulutuksessa tulisi hyödyntää yhteisöllisyyttä ja sitä, mitä ryhmä ja ryhmäytyminen voi nuorelle antaa.

Koulutuksen laajuuden yksiköksi on valittu viikko, jota käytetään myös koulutusta koskevissa laissa. Luvussa 1.4. ei määritellä viikkoa tarkemmin. Viikko yksikkönä ei vastaa lukiossa käytettäviä opintopisteitä eikä ammatillisessa koulutuksessa käytettäviä osaamispisteitä. Se ei juurikaan kerro koulutuksen laajuudesta, vaan enemmänkin sen pituudesta. Luvussa 1.4. olisi syytä kertoa tarkemmin, mitä käsitteellä viikko tarkoitetaan. Siinä voitaisiin myös perustella sen valintaa koulutuksen laajuuden yksiköksi. Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että opiskelija saa mahdollisimman paljon lähiopetusta ja ohjausta opiskeluviikon aikana. Koulutuksen kokonaispituudeksi on ajateltu 38 viikkoa, jota Kansanopistoyhdistys pitää perusteltuna.

Koulutus muodostuu kaikille yhteisestä osasta (Opiskelu- ja urasuunnittelutaidot) sekä kuudesta valinnaisesta osasta. Yhteisen osan laajuus on 2-10 viikkoa. Opiskelutaitojen harjoittamisen osuus voi jäädä kokonaisuudessa näin ollen varsin vähäiseksi. Eri kokonaisuuksien välykset ovat laajat, mikä mahdollistaa yksilölliset painotukset ja koulutuksen järjestäjän profiloitumisen. Kansanopistoyhdistys katsoo, että laadittu yhteensä 150 viikon rakenne ei voi muodostaa koulutuksen järjestäjälle tarjontavelvoitetta.

Kommentit luvusta 2: Laaja-alainen osaaminen tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa

Koulutuksen perusteluonnoksessa laaja-alaisen osaamisen tavoitteet ovat hyviä, mutta myös hyvin kunnianhimoisia ja kokonaisvaltaisia. Laaja-alaisen osaamisen käsite voitaisiin korvata sanalla sivistys tai yleissivistys. Tuva-koulutuksessa olennaista on sivistyminen, johon kytkeytyvät kuvatut metataidot ja asenteet. Kansanopistoyhdistys pitää asetettuja kahdeksaa osa-aluetta sivistyksen näkökulmasta keskeisinä. Perusteluonnoksesta jää kuitenkin epäselväksi, miten nämä laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kytkeytyvät koulutuksen muodostumisen yhteydessä kuvattuihin koulutuksen osiin.

Kommentit luvusta 3: Koulutuksen järjestäminen

Kansanopistoyhdistys pitää tärkeänä, että koulutuksen järjestäjät tekevät laajasti yhteistyötä TUVA-koulutuksen järjestämisessä. Perusteluonnoksessa painotetaan yhteistyön merkitystä.

Hyvää on myös painotus opetuksen ja ohjauksen määrään. Opiskelijaa tulee myös ohjata mahdollisimman monipuolisesti.

Kielitietoinen opetus ja ohjaus on keskeinen koko koulutuksen näkökulmasta ja sitä painotetaan perusteissa hyvin. Hyviä asioita ovat myös opiskelijan ohjaus, HOKS/HOPS ja opiskeluhuolto.

Luvun 3 alussa on viitattu tutkintokoulutuksesta annetun lain (1215/2020) § 19. Viittaus on epätarkka. Viittauksessa on muutettu laissa käytetty käsite opetus oppimiseksi. Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta keskimäärin 22 tuntia viikkoa kohti.