Kansanopistoyhdistyksen lausunto Opetushallituksen esityksestä vapaan sivistystyön Kansallisten perustaitojen osaamismerkkien osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien luonnoksesta

OPETUSHALLITUKSELLE

Asia: Suomen Kansanopistoyhdistyksen lausunto Opetushallituksen esityksestä vapaan sivistystyön Kansallisten perustaitojen osaamismerkkien osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien luonnoksesta.

Yleistä

Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että vapaan sivistystyön koulutuksissa opittua tehdään näkyväksi ja osallistujat voivat myös halutessaan nykyistä paremmin osoittaa osaamistaan.

Esityksen mukaan tavoitteena on, että osaamismerkit toisivat työkalun perustaitojen vahvistamiseen ja tekisivät mitattavalla tavalla näkyväksi aikuisten perustaitojen vahvistumiseen yhteiskunnassa tehtyjä toimenpiteitä. Lisäksi tavoitteena on, että nämä todisteet osaamisen kehittymisestä parantaisivat suorittajien itsetuntoa ja uskoa omiin oppimiskykyihinsä. Kansanopistoyhdistys pitää osaamismerkkejä koskevia tavoitteita kannatettavina. Kansallisten osaamismerkkien käyttöönotto tukisi oppijoiden mahdollisuuksia arvioida omaa osaamistaan ja hyödyntää sitä tulevissa opinnoissa ja työelämässä.

Osaamismerkkejä koskevassa esityksessä on kuvattu kullekin merkille osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Tavoitteet ja osaamiskriteerit on laadittu pääasiassa selkeästi ja ymmärrettävästi. Osaamismerkit on laadittu erityisesti aikuisten perustaitojen näkökulmasta. Niiden sisältö ja vaativuus vaihtelee kuitenkin varsin suuresti. Osa osaamismerkeistä on jo varsin vaativalla osaamistasolla. Myös osaamiskokonaisuuksien laajuus vaihtelee merkin mukaan. Osaamismerkkien nimet ovat lyhyitä ja toteavia. Merkin nimestä on vaikea hahmottaa, minkälaista osaamista merkki vaatii.

Seuraavassa on käsitelty esitettyä osaamismerkkikokonaisuutta pyydetyllä tavalla. Kansanopistoyhdistyksen toimisto on koonnut näkemyksiä yhdistyksen hallitukselta ja jatkuvan oppimisen työryhmältä.

Digitaaliset taidot -osaamismerkkien osaamistavoitteiden laajuudesta ja sisällöstä, sekä arviointikriteerien laajuudesta ja sisällöstä.

Merkkejä on tässä merkkikokonaisuudessa yhteensä kahdeksan. Niiden keskinäinen vaativuustaso vaihtelee varsin paljon. Osaamisen arviointikriteerien määrä vaihtelee myös. Digitaaliset toimintaympäristöt -merkin arviointikriteerit olivat Kansanopistoyhdistyksen saaman palautteen mukaan vaikeimmat hahmottaa. Miten tulee ymmärtää ja rajata laitteiden perustoiminnot? Mitä tarkoitetaan monivaiheisilla ohjeilla? Merkin kuvauksen perusteella on vaikea arvioida, milloin osaamismerkin kriteerit täyttyvät.

Digitaalinen tiedonhaku -merkin kohdalla kriteeristä ”Arvioi tietolähteen ja tiedon luotettavuutta” puuttuu arvioinnin taso.

Digitaalinen sisällöntuotanto -osaamismerkissä jää epäselväksi se, mitä digitaalisella sisällöntuotannolla tarkalleen tarkoitetaan. Tarkoitetaanko sillä esimerkiksi kuvia, videoita, ääntä, sosiaalisen median sisältöjä tai verkkosivuja? Riittääkö osaamisen tasoksi esimerkiksi, että osaa postata kuvan tai tekstin sosiaalisen median kanavaan vai tulisiko osallistujan osata laatia yksinkertaiset verkkosivut? Arviointikriteerit jäävät epämääräisiksi.

Digiosaamisen kehittäminen -merkissä osaamistavoitteet on kuvattu hyvin lyhyesti ja arviointikriteerit jäävät epäselviksi. Arvioijan on vaikea arvioida, millä kriteereillä eritasoisille digiosaajille myönnettäisiin tämä osaamismerkki.

Kestävyysosaaminen-osaamismerkkien osaamistavoitteiden laajuudesta ja sisällöstä, sekä arviointikriteerien laajuudesta ja sisällöstä.

Kestävyysosaaminen-osaamismerkkikokonaisuus ei edusta kovin laaja-alaista kestävyysajattelua. Siinä korostuu erityisesti kuluttajanäkökulma ja useissa arviointikriteereissä on käsitelty lähinnä materian kuluttamista. Laaja-alainen sisältö on haastavaa tiivistää neljään osaamismerkkiin. Merkkejä voitaisiin lisätä tai arviointikriteereitä voitaisiin monipuolistaa. Kestävyysosaamisen osa-alueita, kuten ruoka, liikenne ja kestävä talous voisi nostaa esille tarkemmin. Alle on koottu ehdotuksia arviointikriteerien täydentämiseksi:

Arjen ympäristöosaaminen

• tunnistaa omia välttämättömiä tarpeita (ja erottaa ne mieliteoista → kulutuksen vähentäminen)
• nimeää vaihtoehtoisia hankintatapoja (uusi, käytetty, vanhan korjaaminen)
• osaa arvioida oman kotitalouden sähkön kulutusta ja mihin hän sähköä kuluttaa (sen jälkeen on mielekkäämpää pohtia, miten sitä voisi säästää)
• osaa etsiä tietoa jätepalveluista (jotta voi toimia ohjeen mukaan)

Tässä merkissä voisi olla huomioituna laajemmin arjen toimintoja, kuten ruoka tai liikkuminen. Vaihtoehtoisesti nämä toiminnot voisivat olla osana Kestävä tulevaisuus -osaamismerkkiä.

Toimiminen yhteisössä

Tätä osaamismerkkiä pidettiin kokonaisuudessa erittäin tärkeänä. Sitä voitaisiin täydentää arviointikriteerien osalta esimerkiksi seuraavasti:

• kuuntelee toisten mielipiteitä ja osaa ilmaista oman näkemyksensä

Kestävä tulevaisuus

Arviointikriteereitä voitaisiin täydentää seuraavasti:

• osaa erottaa kertakäyttötuotteet kestävämmistä vaihtoehdoista (tämä liittyy ensimmäiseen kriteeriin)

• ymmärtää ruokahävikin minimoinnin merkityksen
• tunnistaa kasvipohjaisia raaka-aineita
• osaa nimetä erilaisia ympäristön kannalta kestäviä tapoja liikkua / tunnistaa omiin liikkumistarpeisiin soveltuvimmat valinnat

Kestävä talous voisi sisältyä myös tämän osaamismerkin alle, jolloin osaamistaidon (tunnistaa kestävän kulutuksen taloudellisia hyötyjä) kriteeri voisi olla: osaa verrata halvan tuotteen ja kestävämmän, mutta kertaostona kalliimman tuotteen kustannuksia pidemmällä aikajaksolla.

Tässä osaamismerkissä kriteerinä on ”nimeää materiaalin ja laitteiden käyttöiän pidentämisen tapoja”. Katsomme, että tämä ei ole uudistavaa opetusta tai rakenna kestävää tulevaisuutta, jos asioita ei osata tehdä käytännön tasolla. Asioiden nimeäminen tai ulkoa opettelu ei vielä vie asiaa toiminnan tasolle. Monet kestäviä toimintatapoja mitanneet tutkimukset ovat todistaneet, että suomalaiset ovat jo hyvin tietoisia näistä asioista, mutta tieto ei ole siirtynyt käytännön tasolle. Tämä olisi hyvä huomioida osaamismerkeissä.

Luonto

• Osaamistavoitteeseen voisi liittää ajatuksen oman kulutuksen ja maapallon luonnonvarojen käytön yhteyden ymmärtämisestä. Arviointikriteeri tälle voisi olla: osaa kertoa tuotteen käytön ja sen käytöstä poistamisen ympäristövaikutuksia. 
• Ensimmäistä kriteeriä pitäisi pilkkoa helpommin hahmotettaviin osiin: minkälaisesta toiminnasta opiskelija tunnistaa itsensä ja toimintansa yhteyden ilmastonmuutokseen ja luontokatoon.

Vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot -osaamismerkkien osaamistavoitteiden laajuudesta ja sisällöstä, sekä arviointikriteerien laajuudesta ja sisällöstä.

Vuorovaikutus- ja työhyvinvointitaidot osaamismerkkikokonaisuus on laadittu hyvin ja siinä huomioidaan työhyvinvointitaidot laajasti. Merkkikokonaisuuden sisällöt ovat pitkälti samat kuin esimerkiksi Työhyvinvointikortti-koulutuksessa. Kokonaisuudessa huomioidaan yksilön hyvinvointiosaamisen taidot sekä yhdessä toisten kanssa toimiminen sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi.

Oppimisen taidot -osaamismerkkien osaamistavoitteiden laajuudesta ja sisällöstä, sekä arviointikriteerien laajuudesta ja sisällöstä.

Ei muutettavaa.

Numero- ja taloustaidot -osaamismerkkien osaamistavoitteiden laajuudesta ja sisällöstä, sekä arviointikriteerien laajuudesta ja sisällöstä.

Kestävyysosaamisen näkökulma tulisi lisätä Ostaminen ja Kuluttaminen -osaamismerkkien sisältöihin.

Ostaminen-merkin arviointikriteeriin ”perustelee ostopäätöksen suhteessa omaan taloudelliseen tilanteeseen” voisi lisätä kestävyysnäkökulman: ”perustelee ostopäätöksen suhteessa omaan taloudelliseen tilanteeseen ja todelliseen tarpeeseen”.

Kuluttaminen-merkin osaamistavoitteeseen ”osaa tunnistaa omia oikeuksiaan kuluttaja” voitaisiin lisätä ”oikeuksia ja velvollisuuksia”.

Tekstitaidot-osaamismerkkien osaamistavoitteiden laajuudesta ja sisällöstä, sekä arviointikriteerien laajuudesta ja sisällöstä.

Ei muutettavaa.

Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta

Helsingissä 28.9.2023

Helena Ahonen                           Tytti Pantsar
puheenjohtaja                             toiminnanjohtaja