Kansanopistoyhdistyksen lausunto uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisesta
LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE
Asia: VN/24520/2023 Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen
- Lausunnonantajan organisaatio
Järjestö.
2. Pidättekö hallituksen esitysluonnoksen 3 luvussa kerrottuja tavoitteita kannatettavina?
Kyllä osin.
3. Päästäänkö esitetyillä muutosehdotuksilla esityksen tavoitteisiin?
Kyllä osin.
Voit halutessasi esittää huomioita:
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa ja suhdetta muuhun lainsäädäntöön koskevaa säännöstä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi sosiaalihuoltolain 4 §:n säännöstä asiakkaan edun arvioinnissa huomioon otettavista seikoista. Vammaispalvelulakiin tehtäisiin lisäksi joitakin teknisiä korjauksia.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää sosiaalihuollon yleislainsäädännön sekä vammaispalveluita koskevan toissijaisen lainsäädännön suhdetta siten, että asiakkaat ohjautuvat palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin eikä hyväksytyn vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin tapahtuisi sellaista siirtymistä, joka johtuu muista syistä kuin asiakkaan vammaispalveluita koskevasta välttämättömästä palvelutarpeesta.
Kokonaisuutena esityksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta Suomen Kansanopistoyhdistys ihmettelee, miksi niitä varten tarvitaan säädösmuutos. Vammaispalvelulaki on jo nykyisellään laki, jonka avulla vastataan palvelujen tarpeeseen siinä tapauksessa, kun kaikille tarjottavat yleiset palvelut eivät ole riittäviä.
Voit halutessasi esittää huomioita:
–
3. Päästäänkö esitetyillä muutosehdotuksilla esityksen tavoitteisiin?
Kyllä osin.
Voit halutessasi esittää huomioita:
Käsillä olevan esityksen luvussa ”Pääasialliset vaikutukset” (4.2) sivulla 26 todetaan, että kaikkea esityksessä (HE 191/2022) kuvattua taloudellisten vaikutusten arviointia ei toisteta, vaan vain niiden kustannusten laskenta, jotka ovat muuttuneet. Näin ollen Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että aiemmin hyväksytyn esityksen (HE 191/2022) perusteluissa kuvatut vaikutukset hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion kustannuksiin henkilökohtaisen avun osalta ovat ennallaan. Niissä on tuotu esille kokopäiväinen, pitkäaikainen opiskelu erityiskansanopistossa sellaiseksi opiskeluksi, jossa opiskelijalla olisi oikeus saada henkilökohtaista apua opiskelussa, jos henkilökohtaisen avun muut myöntämisedellytykset täyttyisivät. Opiskelu erityiskansanopistossa rinnastetaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaiseen työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen, jossa opiskeleville on voitu nykyisen lain soveltamiskäytännön mukaan myöntää henkilökohtaista apua. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että edellä kuvattu lähtökohta tulee pitää vammaispalvelulakia koskevissa perusteluteksteissä jo hyväksytyn esityksen (HE 191/2022) mukaisena.
4. Ovatko ensisijaisen lainsäädännön mukaisten palvelujen ensisijaisuutta korostavat säännökset mielestänne kannatettavia? (Vammaispalvelulain 2 §)
Kyllä osin.
Voit halutessasi esittää huomioita tai lisätä muutosehdotuksen:
5. Onko elämänvaiheessa tavanomaisesta poikkeavaa tarvetta koskeva säännösehdotus mielestänne kannatettava? (Vammaispalvelulain 2 §)
Kyllä osin.
Voit halutessasi esittää huomioita tai lisätä muutosehdotuksen:
Suomen Kansanopistoyhdistys haluaa kiinnittää huomiota esityksen luvun 7 ”Säännöskohtaiset perustelut” 2 §:n perustelutekstiin. Elämänvaiheita koskevissa perusteluissa käsitellään lasten ja nuorten oikeuksia osallistua koulutukseen. Siinä todetaan, että lukiolaki (714/2018) ja ammatillisesta koulutuksesta annettu laki (513/2017) eivät sisällä perusopetuslaissa olevia säännöksiä oppilaalle annettavista avustaja- ja tulkitsemispalveluista, minkä vuoksi ne on järjestettävä vammaispalvelulain perusteella. Kansanopistoyhdistys katsoo, että esityksessä on kokonaan sivuutettu laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998), joka ei myöskään sisällä kyseisiä säännöksiä opiskelijalle annettavista avustajapalveluista. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että esitystä on täydennettävä siten, että siinä huomioidaan kansanopistojen pitkäkestoinen koulutus, joka toteutetaan oppilaitoksessa, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) § 4 perusteella ylläpitämisluvassa myöntänyt erityisen koulutustehtävän: vaikeasti vammaisille tarkoitetun koulutuksen.
Oppivelvollisuuslain (1214/2020) § 17 mukaan vammaisuuden perusteella opiskelijoille järjestettävistä muista palveluista ja tukitoimista säädetään erikseen. Esityksessä tulisi huomioida, että oppivelvolliset voivat opiskella kansanopistossa oppivelvollisuuslain (1214/2020) § 4 mukaisesti kansanopistossa järjestettävässä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 7 a luvussa tarkoitetussa koulutuksessa. Vaikeasti vammaisilla on mahdollisuus opiskella koulutuksessa kyseisen koulutuksen keston ajan. Tämän lisäksi ne oppivelvolliset, joilta puuttuu perusopetuksen jälkeisen koulutuksen suorittamiseksi riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, voivat suorittaa oppivelvollisuuttaan sellaisessa kansanopistossa järjestettävässä koulutuksessa, jossa noudatetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain (681/2023) 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuja aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai 26 §:n 5 momentin 1 kohdassa tarkoitettua Opetushallituksen laatimaa vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. (14.4.2023/686).
Kansanopistoyhdistys katsoo, että avustaja- ja tulkitsemispalvelut tulee järjestää vammaispalvelulain perusteella edellä kuvatuissa koulutuksissa opiskeleville, ja esittää, että esitystä täydennetään tältä osin.
6. Onko asiakkaan edun ja maksuttomuuden suhdetta koskeva tarkennus mielestänne kannatettava? (Sosiaalihuoltolain 4 §)
Voit halutessasi esittää huomioita tai lisätä muutosehdotuksen:
7. Onko asiakasmaksulain säännöksiä täydentävä niin sanottu suojasäännös mielestänne kannatettava? (Vammaispalvelulain 2 §:n 4 ja 5 momentti)
Voit halutessasi esittää huomioita tai lisätä muutosehdotuksen:
–
8. Voit halutessasi esittää muita huomioita esityksestä:
Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta,
Helsingissä 31.5.2024
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja