Koronaepidemian vaikutukset kansanopistojen toimintaan ja toimintaedellytyksiin
Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät päätoimisia ja pitkäkestoisia opintoja, joiden kautta opiskelijat etenevät jatko-opintoihin ja työelämään. Kansanopistot tarjoavat vapaan sivistystyön koulutusta sekä aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja työvoimapoliittista koulutusta. Suomessa on 75 kansanopistoa. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee yli 18 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.
Kansanopistojen vapaan sivistystyön säädökset ja rahoitus
Kansanopistot ovat säädösten mukaan sisäoppilaitoksia ja niiden opetus perustuu suureksi osaksi opistolla tapahtuvaan lähiopetukseen. Valtio myöntää kansanopiston ylläpitäjälle valtionosuutta 57 % koulutuksen laskennallisesta perusteesta. Näin ollen merkittävä osa kansanopistojen rahoituksesta tulee opiskelijamaksuista. Vuodelle 2021 valtion talousarviossa on osoitettu kansanopistoille opiskelijaviikkoja 241 834 ja näihin suoritteisiin perustuvaa valtionosuusrahoitusta 46 017 000 €.
Koronavirusepidemian vaikutukset kansanopistojen talouteen vuoden 2020 aikana
Kansanopistoyhdistys on selvittänyt kahdella kyselyllä koronavirusepidemian vaikutuksia kansanopistojen talouteen vuoden 2020 aikana. Kyselyissä on selvinnyt, että valtaosassa kansanopistoista pitkät koulutukset on onnistuttu siirtämään etäopetukseksi aina tilanteen sitä vaatiessa. Pitkien koulutusten siirtymät etäopetukseen ovat onnistuneet hyvin ja näin on voitu myös poikkeusaikana edistää opiskelijoiden opinnoissa etenemistä, osaamista, hyvinvointia ja osallisuutta. Vuonna 2020 26 % kansanopistojen opetuksesta järjestettiin etäopetuksena. Vertailuksi vuonna 2019 5,3 % opetuksesta oli etäopetusta.
Kansanopistoissa on panostettu paljon etäopetuksen järjestämiseen, opiskelijoiden yksilö- ja yhteisölliseen ohjaukseen sekä uudenlaisiin yhteisöllisen oppimisen muotoihin. Välttämätöntä lähiopetusta on järjestetty niissä opinnoissa ja niille opiskelijoille, joiden opintojen eteneminen on sitä vaatinut. Lähiopetukseen on palattu tilanteen salliessa. Opistoissa on tehty paljon erityisjärjestelyjä turvallisen lähiopetuksen toteuttamiseksi. Ryhmäkoot ovat olleet pieniä. Opistoihin on hankittu uusia ohjelmistoja ja laitteistoa opetuksen toteuttamiseksi uusilla tavoilla. Lyhytkursseja on ollut vaikea siirtää etäopetukseksi koulutuksen erityisluonteen sekä säädösesteiden vuoksi. Lyhytkursseja ei ole voitu järjestää lainkaan tai niitä on jouduttu osin peruuttamaan.
Asuntolatoiminta on kansanopistoissa keskeytetty silloin, kun lähiopetuksen järjestäminen ei ole ollut mahdollista. Asuntolatoiminta on keskeytynyt tällöin kaikkien niiden opiskelijoiden osalta, joilla on ollut mahdollisuus asua muualla. Ruokalatoiminta on myös suurelta osin keskeytetty lähiopetuksen keskeytyksien yhteydessä.
Koronavirusepidemiaan liittyvät toimenpiteet ovat aiheuttaneet muutoksia kansanopistojen toimintaan koulutuksen järjestäjänä ja sisäoppilaitoksena, suoritekertymiin, opiskelijamaksutuottoihin, kustannuksiin, henkilöstöratkaisuihin sekä maksulliseen palvelutoimintaan. Kansanopistoyhdistyksen kyselyssä selvisi, että kansanopistot järjestivät vuonna 2020 87 % kansanopistoille vahvistetusta suoritemäärästä (opiskelijaviikkoja). Opistot myös raportoivat, että pitkäkestoisiin koulutuksiin on ollut normaalia vähemmän hakijoita. Pitkäkestoisissa koulutuksissa olevien opiskelijoiden tuen tarve on myöskin kasvanut, koska koronatilanne on vaikuttanut opiskelijoiden jaksamiseen.
Suomen Kansanopistoyhdistyksen esitykset
On huolehdittava siitä, että koronavirusepidemiasta aiheutuvat muutokset kansanopistojen toimintaan eivät vaaranna oppilaitosten taloutta ja tulevaisuuden toimintakykyä. Osa kansanopistojen opiskelijamaksutuotoista jää saamatta koronavirusepidemian vuoksi. Lähiopetuksesta luopuminen aiheuttaa kansanopistoille huomattavia menetyksiä opiskelijamaksutuotoissa, koska opetuksen lisäksi asuntola- ja ruokailutoiminta on jouduttu keskeyttämään. Myös opetuksen järjestäminen poikkeuksellisissa olosuhteissa on aiheuttanut huomattavaa kustannusten kasvua. Näitä vaikutuksia kompensoitiin vuonna 2020 ylimääräisillä avustuksilla vapaalle sivistystyölle. Avustustarve oli vuonna 2020 kansanopistojen osalta noin 1M€/kuukausi. Summa perustuu myönnettyjen avustusten määrään. Avustusten myönnöissä tarkasteltiin tulomenetyksiä ja kustannusten kasvua. Myönnettyjen avustusten määrä vastasi Kansanopistoyhdistyksen keväällä 2020 laatimaa esitystä.
Epidemia vaikuttaa merkittävästi kansanopistojen toimintaan vuonna 2021. Myös tänä vuonna vapaan sivistystyön tulonmenetyksiä ja kustannusten kasvua tulee kompensoida ylimääräisillä avustuksilla. Kuluvana vuonna on aiheutunut vastaavia tuottojen menetyksiä ja kustannuslisäyksiä epidemiasta johtuen. Koko kevään 2021 koulutustoiminta on jouduttu järjestämään poikkeusolosuhteissa. Tämä on aiheuttanut huomattavia taloudellisia menetyksiä ja osalla kansanopistoista toimintaedellytykset ovat vakavalla tavalla heikentyneet. Suuri osa vuoden 2021 kesäkursseista jouduttaneen perumaan, koska epidemia jatkuu. Epidemia vaikuttaa myös syksyn 2021 opiskelijarekrytointiin, joka on parhaillaan käynnissä. Edellisvuoden perusteella voidaan arvioida, että avustustarve kansanopistoille on noin 1M€/epidemiakuukausi. Kansanopistoyhdistys esittää, että valtion toisessa lisätalousarviossa kohdennetaan ylimääräisiä avustuksia kansanopistoille puolen vuoden (1.1.-30.6.2021) osalta 6 M€. Avustukset ovat erittäin tärkeä osa kansanopistojen tulevien toimintaedellytysten turvaamista ja koronaepidemiasta elpymistä.
Epidemiasta johtuvat muutokset oppilaitoksen suoritteissa eivät saa aiheuttaa tulevien vuosien rahoituksen heikkenemistä. Poikkeuksellisten vuosien 2020 ja 2021 vaikutukset tulevaan rahoitukseen tulee minimoida. On keskeistä, että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää suoritemääriä vahvistaessaan harkintaa ja ottaa huomioon toteutumavuoden erityisolosuhteet. Tämä tulee kirjata kehyspäätökseen vuosien 2022-2025 julkisen talouden suunnitelmasta.
Viranomaisten ja poliittisen päättäjän tulee huolehtia poikkeuksellisena aikana siitä, että suomalaisen sivistystyön toimintaedellytykset säilyvät. Siten kansanopistot voivat tulevaisuudessakin vastata erilaisiin osaamis- ja sivistystarpeisiin sekä edistää suomalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia sivistymiseen ja osaamiseen. Poikkeuksellisena aikana osallisuutta ja hyvinvointia tukevalla koulutuksella on erityinen merkitys. Epidemian jälkeen kansanopistoja tarvitaan osaamisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä erityisesti niiden nuorten ja aikuisten kohdalla, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuspalveluiden ja oman osaamisen kehittämisen ulkopuolelle.
Lisätietoja: Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Puheenjohtaja Helena Ahonen, 040 537 0999, helena.ahonen(at)seurakuntaopisto.fi
Toiminnanjohtaja Tytti Pantsar, 040 531 8000, tytti.pantsar(at)kansanopistot.fi