Lupaa laatua!

Tule mukaan, osallistu ja kehitä kansanopistojen ammatillinen koulutus huipputasolle.

Kansanopistojen laatulupaus on konkreettinen osoitus siitä, miten opistot sitoutuvat kehittämään ammatillisen koulutuksen laatua yhdessä. Käytännönläheinen laatulupaus on paljon enemmän kuin kauniita sanoja – se antaa laadun kehittämistyölle suunnan ja sykkeen, jotta jatkuva parantaminen istuu osaksi opistojen arkea.

Lupaus, johon kannattaa sitoutua etujen ja yhteistyön voiman vuoksi

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus tuo selkeästi esiin, miten kansanopistot ovat yhdessä enemmän kuin yksittäisten opistojen ryhmä. Vaikka kaikki opistot tekevät itsenäistä kehittämistyötä, yhteisessä ja määrätietoisessa laadun kehittämistyössä saavutetaan vielä paljon enemmän. Kansanopistojen tunnettuus kasvaa, brändi kirkastuu ja koulutuksen laadun perusteet tulevat läpinäkyviksi.

– Yhteiset hankkeet ovat jo osoittaneet, että yhteiskehittäminen antaa tukea ja vie meitä kaikkia eteenpäin. On ihan selvää, että kukaan ei pärjää yksin, Suomen Nuoriso-opiston vararehtori Janne Wilkman sanoo.

Esimerkiksi kansanopistojen toiminnalliset vahvuudet – yhdenvertaisuus, kohtaaminen, tasa-arvo ja yhteisöllisyys – voidaan tehdä nykyistä paremmin näkyviksi.

– Sokka-hankkeessa lisäämme yhteisöllisyyttä sekä opiskelijoiden yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia. Lisäksi tuomme kansanopistojen vahvuuksia entistä erottuvammin esiin, Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar kertoo.

”Yhteiskehittäminen antaa tukea ja vie meitä kaikkia eteenpäin. On ihan selvää, että kukaan ei pärjää yksin.”

Kaikkien kansanopistojen kannattaa sitoutua yhteiskehittämiseen, koska se auttaa kansanopistoja myös vaikuttamistyössä ammatillisen koulutuksen ja sisäoppilaitostehtävän säilyttämiseksi.

Onnistunut kehittämistyö antaa kansanopistojen verkostolle painoarvoa ja kuuluvaa ääntä, kun suunnitellaan ammatillisen koulutuksen uudistuksia. Määrätietoista, tuloksellista ja kaikkien kansanopistojen yhteistyössä tekemää laatutyötä ei voi sivuuttaa kevyesti.

– Kansanopistojen ammatillista koulutusta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kohtaamisen tarve on selkeä. Nuoret tarvitsevat aikuisia kulkemaan rinnalla opiskeluissa ja välillä jopa luotsaamaan oikeaan suuntaan. Kohtaaminen, yksilöllisyys ja joustavuus ovat tärkeitä arvoja myös aikuisopiskelijoille, Janne Wilkman sanoo.

Yhteiskehittäminen säästää voimavaroja ja tuo tuloksia

Yksi yhteiskehittämisen selkeimmistä eduista on voimavarojen hyödyllinen käyttö. Aikaa ja vaivaa säästyy, kun kaikkien opistojen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen.

– Yhteiselle kehittämiselle kannattaa sanoa: ”Kyllä kiitos, ilman muuta!” Kansanopistoilla on jo hyvää kokemusta yhteiskehittämisestä eri hankkeiden kautta, esimerkiksi nuoriso- ja yhteisöohjauksessa. Siksi on hyvä, että jatkossa yhteiskehittäminen laajenee koko ammatillisen koulutuksen kenttään, Peräpohjolan Opiston rehtori Tatja Karvonen perustelee.

Lisäksi jokainen opisto saa yhteiskehittämisen tulokset käyttöönsä, vaikka ei olisikaan ollut mukana kaikkien toimintamallien kehittämisessä.

– Yhdessä tekemällä hahmotamme, että kansanopistot jakavat samoja asioita. Meidän ei tarvitse olla yksin. Kansanopistoilla on paljon yhteistä, vaikka olemmekin eri puolilla Suomea, Karvonen sanoo.

”Yhteiselle kehittämiselle kannattaa sanoa: Kyllä kiitos, ilman muuta!”

Olennaista on myös, että kansanopistojen laatutyökaluja päivitetään. Yksittäinen opisto saa aina ajantasaiset työvälineet käyttöönsä. Myös yhteiset aineistot ovat kaikkien käytettävissä.

– Olemme yhdessä vahvoja ylläpitämään olemassa olevaa, kehittämään sitä ja rakentamaan uutta. Yhdelläkään kansanopistolla ei yksinään ole riittävää resurssia eikä osaamista pitää näin hyvää huolta omasta toiminnastaan ja sen laadukkaasta kehittämistyöstä, Tytti Pantsar korostaa.

Laatulupauksen vaikutuksia seurataan ja toimintamallia parannetaan

Laatulupaus toimii parhaiten ja tuottaa toivottuja tuloksia, kun lupausta toteutetaan määrätietoisesti käytännössä. Kansanopistojen kannattaa nivoa laatulupaus osaksi strategiaa ja prosesseja.

– On todella tärkeää, että kansanopiston johto sitoutuu kehittämistoimenpiteisiin, jotta toimintamallit saadaan käyttöön opistojen arkeen ja ne vakiintuvat oppilaitoksen tavalliseen toimintaan, Janne Wilkman Suomen Nuoriso-opistosta sanoo.

Hän kehottaa tarttumaan tuumasta toimeen heti. Esimerkiksi Suomen Nuoriso-opistolla on jo selkeä tavoite. Parhaillaan suunnitellaan, miten uudet toimintamallit saadaan osaksi opiston arkea.

– Opiskelijat ja koko henkilöstö tulee ottaa kehittämiseen aktiivisesti mukaan. Silloin toimintamalleja voidaan pilotoida ja huomata, jos niitä täytyy vielä parantaa. Valmiit toimintamallit tulee kirjata prosesseihin. On tärkeää, että toimintamalleja viedään säännöllisesti käytäntöön, Wilkman vinkkaa.

Kasvatus- ja ohjausala on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen helmi

Laatulupauksessa kasvatus- ja ohjausalan koulutus saa erityisen roolin, koska se on kansanopistojen ammatillisen koulutuksen helmi.

Kansanopistojen ammatillinen koulutus on poikkeuksellisen laadukasta, yhteisöllistä, yhdenvertaista ja yksilöllistä.

– Kansanopistot ovat kasvatus- ja ohjausalan huippuosaajia. Opistoissa opitaan huippuohjaajilta aidoissa työympäristöissä, Tytti Pantsar sanoo.

Kasvatus- ja ohjausalalla yhteisöllisyys ja kohtaaminen ovat kiistattomia vahvuuksia.

– Parasta on se, miten kohtaamme toisemme ja opetamme opiskelijat kohtaamaan toisia. Luomme erinomaisen perustan tuleville ammattilaisille. Opiskelijat kokevat samoin, sen näkee Amis-palautteen huippuarvioista, Janne Wilkman sanoo.

Kansanopistojen yhteinen laatulupaus.