Maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaus Kiteen Evankelisella Kansanopistolla
Kiteen Evankelinen Kansanopisto (Keko) osallistui Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallinnoimaan Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää –yhteishankkeeseen (Sospeva). Tämä hanke herätti taas ajatukset kansanopistojen ominaislaatuisuuteen, jonka opistoissa voi kokea – puhutaan kansanopistokodista, kansanopistoperheestä, kansanopistohengestä ja kansanopistopedagogiikasta.
Keko on suhteellisen pieni opisto, pienessä Itä-Suomalaisessa kaupungissa. Opistolla on opiskelijoita yli kymmenestä maasta. Monet heistä majoittuvat opiston asuntolaan. Iltaohjauksella onkin tärkeä merkitys arjen askareiden hoitumisessa.
Maahanmuuttajaopiskelijamme tulevat opistolle opiskelemaan suomen kieltä ja monet suorittavat myös aikuisten perusopetusta. Kuitenkin kotoutuakseen maahanmuuttajan on saatava tukea ja ohjausta myös uudessa, vieraassa maassa ja kulttuurissa elämiseen. Kokemus arjen taitojen hallinnasta ja kokonaisvaltaisen kotoutumisen kehittymisestä, vapauttaa voimavaroja suomen kielen opiskeluun ja tulevaisuuden suunnitteluun.
Opistomme maahanmuuttajat muodostavat hyvin heterogeenisen ryhmän niin koulutustaustansa kuin iän suhteen. Näin ollen sekä ohjaustarpeet että opintojen tavoitteet ja toiveet ovat kunkin opiskelijan kohdalla hyvin yksilölliset. Kuitenkin on tärkeää, että jokainen heistä voisi löytää paikkansa uudessa kotimaassaan ja saavuttaa sellaiset arjen kansalaistaidot, että voi kokea itsensä täysivaltaiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Opistollamme ohjaus jakaantuu muodolliseen ja epämuodolliseen ohjaukseen. Epämuodolliseen ohjaukseen osallistuvat koko henkilökunta ja muut opiskelijat. Se on luonnollinen osa opiston toimintakulttuuria. Iltavalvojana toimivalla yhteisöohjaajalla on tärkeä ja monipuolinen rooli maahanmuuttajien tukena. Hän ottaa vastuun uusien opiskelijoiden ohjauksesta asuntolan arjen sujumiseksi. Hän auttaa opiskelijoita paperiasioissa, opettaa ja ohjaa opiskelijoita siivouksessa, pyykinpesussa, ruoan laitossa sekä suomalaiseen arkeen tutustumisessa. Luonnollisena osana ohjausta tulee myös kestävän kehityksen huomioiminen arjen toiminnoissa. Yhteisöohjaajalla on apunaan vanhoja opiskelijoita, jotka toimivat vertaisohjaajina ja ottavat luonnostaan uudet opiskelijat huomaansa. Näin uudet opiskelijat tottuvat nopeasti opiston ja asuntolan käytäntöihin ja löytävät tiensä harrastusten pariin.
Muodollinen ohjaus kuuluu opinto-ohjaajan ja vastuuopettajien tehtäviin. Opiskelijaan tutustuminen ja luottamuksellisen suhteen luominen ovat edellytyksiä toimivan ohjaussuhteen ja hyvän dialogin syntymiseen. Onnistuneessa ohjaussuhteessa ohjattava tulee kuulluksi, hänen suunnitelmiaan tuetaan ja hänen kanssaan etsitään yhdessä ratkaisumahdollisuuksia suunnitelmien toteuttamiseksi. Muodollisen ohjauksen puitteissa rakennetaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, keskustellaan opintojen etenemisestä ja haasteista sekä suunnitellaan tulevaisuutta. Päämääränä on, että kenenkään opiston pitkiltä linjoilta lähtevän opiskelijan ei tarvitse jäädä tyhjän päälle, vaan hänellä on mielekäs, toteutettavissa oleva tulevaisuudensuunnitelma opintojen parissa, työelämässä tai vapaaehtoistyön tai harrastusten parissa.
Sospeva-hankkeessa toteutetun arvotyöskentelyn pohjalta jäsennettiin arvoihin perustuvat viisi ohjaustoimintaa ohjaavaa periaatetta: 1. Kohtaaminen, 2. Toivo, tulevaisuususko ja rohkeus, 3. Aktiivisuus ja toimijuus, 4. Yhteisöllisyys ja kokonaisvaltaisuus sekä 5. Mahdollisuuksien tunteminen ja tunnistaminen. Nämä periaatteet kuvastavat hyvin myös Kekon ohjaustoiminnan kokonaisvaltaisuutta ja arvopohjaa.
Heidi Luukkainen on Kiteen Evankelisen Kansanopiston vararehtori sekä luonnontieteiden ja suomen kielen opettaja