”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”
Kirkkopalvelut ry:n johtajan Ilkka Mattilan avauspuhe Kansanopistokokouksessa 9.10.2024 STEP-koulutus Järvenpäässä.
Olin siirtymässä ala-asteelta yläasteelle. Kevään toisiksi viimeisenä koulupäivänä Kuopion Rajalan ala-asteella opettajamme jakoi meille paperit ja sanelusta kirjoitimme tekstin: ”Kunnon kansalaisen lupaus. 1) Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. 2) Kaiken, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää samoin heille.” Sitten alle paikka, päiväys ja allekirjoitus. Opettaja keräsi paperit ja arkistoi ne luokan takaseinällä olevaan lukittuun opettajankaappiin. Eipä tainnut mennä GDPR:n mukaisesti!
Kaksi kunnon kansalaisen lupausta, jotka ovat kulkeneet vuosikymmenet mukanani. Ovat ne välillä unohtuneet, mutta vaikeissa valinnan paikoissa ne ovat nousseet kirkkaina mieleeni. Olen minä antanut muitakin juhlallisia lupauksia, joiden sisältö on kulkenut matkassa läpi elämän: sotilasvalan, pappislupauksen ja lupaukset vaimolleni avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Aina ei ole ollut helppoa, mutta pidetty on!
Ajattelen tuota 12-vuotiaana annettua lupausta reilun 44 vuoden takaa, että se liittyy kovastikin työhöni ja suuntautumiseen työelämässä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Jokainen meistä tietää, että omassa mukavuudenhalussa tekemättä jääneet asiat löytää edestään työpöydältä. Ja siitä seuraa stressiä, kiirettä ja paineita sekä itselle että työtovereille, jotka ovat työstäni riippuvaisia. Mutta kun olemme kansanopistoväellä koolla, tuolla lauseella on oppimisen kannalta isompi merkitys kuin arvaammekaan.
Paljon puhutaan siitä, kuinka ihmisille on jäänyt huonoja muistoja, traumojakin, harkitsemattomien tai huonojen opettajien sanoista. Ja päinvastoin: yksikin hyvä aikuinen on voinut avata lapselle tai nuorelle ihmiselle unelmia ja uusia uria. Tästä löytyy esimerkkejä varmaan jokaisesta kansanopistosta. Olemme voineet yhteisöllisellä ja yksilön huomioivalla otteella tarjota mahdollisuuksia monille sellaisille, joilla ei olisi ollut intoa tai mahdollisuuksia. Minun kohdallani yhden hyvän opettajan alakoulun toisiksi viimeisenä päivänä sanelema kunnon kansalaisen lupaus on kulkenut mukana vuosikymmenet.
Lyhytnäköinen koulutuspolitiikka uhkaa viedä pohjan tulevaisuudelta
Mutta ajattelen myös, että tuolla ajatuksella ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” on iso merkitys kansallisen koulutuksen strategian kannalta. Elinikäinen oppiminen, jatkuva oppiminen, sivistyksen ihanteet rakentuvat niille arvoille, asenteille ja taidoille, joita saamme tai emme saa jo varhaisessa vaiheessa. Oppilaitoksissa jätämme hyviä ja kannustavia tai huonoja ja lannistavia jälkiä, jotka kulkevat läpi elämän muun muassa työelämässä. Millaiset ovat Sinun ja minun jättämät jäljet?
Tai koulutuspolitiikassa ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” tulisi tarkoittaa, että emme lyhytnäköisellä politiikalla veisi pohjaa tulevaisuudelta. Oma mielipiteeni tämänhetkisestä ammatillisen koulutuksen leikkauksesta on juuri tämän mukainen. Murroksenomaisessa muutoksessa oleva työelämä ja alati paheneva työvoimapula vaativat monilta heittäytymistä aivan uudenlaisiin haasteisiin, uusiin tehtäviin ja ammatteihin. Tässä riittäisi töitä myös kansanopistoille, aikuisoppilaitoksille, jos uudistuksella ei uhattaisi kansanopistojen toimintaedellytyksiä toimia ammatillisen koulutuksen järjestäjänä. Suomalainen työelämä voi nyt ajautua ennennäkemättömiin ongelmiin, jos koulutuksen rahoitus ei tue jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.
Mahdollisuuksiin on tartuttava
”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” on toiminut ohjenuorana myös oman organisaationi Kirkkopalvelut ry:n ja sen oppilaitoksen STEP-koulutuksen kehityksessä. Mahdollisuuksiin on tartuttava silloin, kun ne ovat. Menneitä mahdollisuuksia on turha murehtia. Kun ovi on auki, siitä on kuljettava tai ainakin kurkistettava sisään, mitä raollaan olevan oven takana on. Siltä pohjalta olemme käynnistäneet maahanmuuttajien kotokoulutuksen, joka ollaan ottamassa kansanopistoilta pian pois. Työvoimapulan kanssa kamppaileva Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja -muuttajia. Kotoutus on hoidettava hyvin ja inhimillisesti. Kun isänmaamme oli maahanmuuton haasteiden äärellä 2015 tai Venäjän hyökättyä raukkamaisesti Ukrainaan, kansanopistot lähtivät työhön. Nyt meidät on varaa heittää pois pelistä. Pelkään, että yhteiskuntamme joutuu pahan kerran oppimaan tässä asiassa: ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.”
Kun ovi on raollaan… Kirkkopalvelut syntyi vuosituhannen vaihteessa Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan keskusliiton ja Sisälähetysseuran integraation pohjalta. Kun edellisillä vuosikymmenillä opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi muistaa koulutuksen järjestäjiä Vauhti-kirjeillä, tartuimme toimeen. Kirkkopalvelujen, Seurakuntaopiston, Partaharjun opiston, Jaakkiman Kristillisen Opiston, Lapuan Kristillisen Opiston, Kredun ammatillisen koulutuksen ja Kaustisen evankelisen opiston integraatiot olivat vastauksemme yhteiskunnalliseen ja koulutuspolitiikan muutokseen. Ovesta kulkemalla olemme kasvaneet ja kehittyneet, mutta on matkan varrella tehty arviointivirheitäkin. Ja niistä on opittava.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys
Kunnon kansalaisen lupauksessa on toinen lupaus: ”Kaiken, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää samoin heille.” Tuo periaate on osa useita uskontoja, mutta ilmaistuna negaation kautta: ”Älkää tehkö sitä, mitä ette toivo itsellenne tehtävän.” Kristinuskossa tuo kultainen sääntö ilmaistaan positiivisessa muodossa, joka kehottaa tekemään, toimimaan, olemaan aktiivinen. Visiomme on: ”Ihmistä varten – yhteiseksi hyväksi.”
STEP-koulutuksen toiminnassa haluamme kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä, tarttua inhimilliseen hätään ja innostaa lähimmäisyyteen. Se näkyy koulutuksessa jokaisen opiskelijan kohtaamisessa mutta myös siinä, että olemme aktiivisesti mukana muun muassa maahanmuuttajien ja työelämässä aliedustettujen ryhmien koulutuksessa.
Mutta Kirkkopalvelut on muutakin kuin STEP. Järjestämämme rahankeräykset Yhteisvastuu ja Kotimaanapu keräävät vuosittain 3–4 miljoonaa euroa inhimilliseen hätään, köyhyyteen ja toimeentulon kysymysten kanssa kamppaileville. Aineellinen apu jakaa parin vuoden aikana kauppojen ostokortteja ts. ruoka-apua vajaalla 3,5 M€:lla. Meille kestävä kehitys on siis sen kaikkia puolia: ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuutta. Koen, että vastuullisuudessa meillä nuo alussa sanomani periaatteet ”minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” ja ”kaiken, minkä tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää samoin heille” kulkevat käsi kädessä.
Näillä ajatuksilla toivotan Teidät, kollegat kansanopistoissa, tervetulleiksi Kirkkopalvelujen ja STEP-koulutuksen vieraiksi Järvenpäähän. Käykääpä tutustumassa myös naapurirakennukseen, oppilaitosrakennus Lastuun, joka oli maanantaina 7.10.2024 finalistina Arkkitehtuuri Finlandia palkittavaksi. Tervetuloa!
Johtaja Ilkka Mattila, Kirkkopalvelut ry