“Kansanopistossa pääsimme tekemään asioita joita halusimme ja ehdotuksiamme kuunneltiin”

Opiskelin Varsinais-Suomen Kansanopistossa Paimiossa teatteri- ja maskeerauslinjalla. Asuin opistolla soluasunnossa, ja tämä oli ensimmäinen kerta kun asuin muualla kun kotona.

Itse opiskelu oli huomattavasti erilaista kuin esimerkiksi yläkoulun ilmaisutaidon tunnit – ja hyvällä tavalla. Usein odotin innolla seuraavan päivä oppituntia ja välillä jopa oli haikea olo kun tunti loppui. Ikävä kyllä etäopintojen alkaminen hankaloitti opiskeluja, mutta se meni kuitenkin hyvin, vaikka välillä etäopiskelu tuntui turhauttavalta ja hankalalta. Etäopinnot hoidettiin Zoomin välityksellä. Etätunneilla teimme esimerkiksi kohtauksia niin, että saimme ohjeet opettajalta ja me opiskelijat keskenämme suunnittelimme kohtauksen, jonka jälkeen esitimme sen ja saimme opettajalta palautetta. Maskeerausopintoja toteutettiin esimerkiksi niin, että saimme ohjeet opettajalta joiden mukaan toteutimme maskeerauksen, lähetimme kuvat opettajalle ja saimme sitten palautetta.

Parasta opiskelussa oli se että pääsimme tekemään asioita joita halusimme ja ehdotuksiamme kuunneltiin. Esimerkiksi esityksiä tehdessä saimme äänemme kuuluviin, ideamme otettiin huomioon ja jopa mukaan esitykseen.

Onneksi aloin opiskella Varsinais-Suomen Kansanopistossa, vaikka aluksi hieman epäröin. Opintovuodesta käteen jää tietoa, taitoja ja rohkeutta tehdä mitä haluan. Mieleenpainuvin “oppi” oli ehkä se, että pitää mennä rohkeasti mukavuusalueelta pois. Tosi perus juttu, mutta helpommin sanottu kun tehty.

Emma Liukkonen opiskeli Varsinais-Suomen Kansanopiston teatteri- ja maskeerauslinjalla.