Oppilaitosten järjestämä kotoutumiskoulutus uhkaa loppua – Suomessa tarvitaan joustavia mahdollisuuksia oppia kieltä  

Suomen Kansanopistoyhdistyksen, Bildningsalliansen rf:n, Kansanvalistusseura sr:n, Opintokeskukset ry:n ja Suomen kesäyliopistot ry:n  
 
Yhteistiedote 19.12.2024  
   
Oppilaitosten järjestämä kotoutumiskoulutus uhkaa loppua – Suomessa tarvitaan joustavia mahdollisuuksia oppia kieltä  
 
Kotoutumiskoulutusta ollaan muuttamassa tavalla, joka siirtäisi sen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Tämä veisi lukuisilta oppilaitoksilta tärkeän tehtävän ja vaarantaisi kotoutumisen onnistumisen, sillä oppilaitoksilla on kokemusta, kapasiteettia ja valmiuksia tukea maahanmuuttajia heidän sopeutumisessaan yhteiskuntaan.
 
Tästä on kyse: 

• Kotoutumislakiin on tehty muutoksia, joiden mukaan kunnat vastaavat 1.1.2025 alkaen maahanmuuttajien kotoutumisesta ja kotoutumiskoulutuksesta. Kunta voi järjestää koulutusta itse, hankkia sitä muilta toimijoilta ja ohjata opiskelijoita omaehtoisesti toteutettuun kotoutumiskoulutukseen, kuten esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksiin.   
• Kotoutumiskoulutuksen uudistus jatkuu edelleen työ- ja elinkeinoministeriössä. Seuraavien muutosten on määrä astua voimaan 1.1.2027. Jatkovalmistelun pohjana on linjaus, jonka mukaan oppilaitoksilla ei olisi itsenäistä, koulutuslainsäädäntöön perustuvaa mahdollisuutta tarjota maahanmuuttaneille kotoutumis- ja kielitaitokoulutuksia.   
• Tämän linjauksen toteutuminen heikentäisi merkittävästi kotoutumiskoulutuspalveluja. Se vaarantaisi 123 maahanmuuttajakoulutusta järjestävän vapaan sivistystyön oppilaitoksen toimintaedellytykset, ja noin 7 200 vuotuisen opiskelijan koulutus päättyisi.    
   

Suomesta katoamassa laaja kotoutumiskoulutuksen verkosto 

Vapaan sivistystyön toimijoista 123 oppilaitosta järjestää kotoutumis-, kielitaito- sekä aikuisten luku- ja kirjoitustaidon koulutusta maahanmuuttaneille lakisääteisenä tehtävänään. Lisäksi kansanopistot tarjoavat oppivelvollisuuslain mukaista koulutusta maahanmuuttaneille nuorille oppivelvollisille. Kotoutumissuunnitelman mukaisesti opiskelevia oli vapaassa sivistystyössä vuonna 2023 noin 7200 ja lisäksi muita maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 36 000. Jos uudistusta jatketaan alustavan linjauksen mukaisesti, vapaan sivistystyön oppilaitoksilta poistuu tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Tämä seurauksena Suomesta katoaisi laaja kotoutumiskoulutuksen verkosto, joka on vastannut maahanmuuttaneiden moninaisiin oppimistarpeisiin. 

– Oppilaitokset ovat kehittäneet koulutusta vuosikymmenten ajan. Niillä on pätevät ja koulutetut opettajat, kielitaidon arviointiosaaminen, laadukkaat oppimisympäristöt, hyvät työelämäyhteydet, toimivat ohjauspalvelut sekä osallisuutta tukevaa vapaa-ajantoiminnan ohjausta, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.  

 – Tätä arvokasta osaamista ei kannata hukata! Maahanmuuttajaväestö on kasvanut, ja joustaville palveluille on entistä enemmän tarvetta. Malli, jossa kotoutumiskoulutusta voi saada usealta eri toimijalta, tarjoaa parhaan vastauksen tähän tarpeeseen, sanoo Suomen Kesäyliopistojen pääsihteeri Tuija Österman.

Jo toinen leikkaus vapaan sivistystyön rahoitukseen 

Työ- ja elinkeinoministeriössä toteutettavaan valmistelutyöhön sisältyy suunnitelma rahoituksen kokoamisesta yhteen kanavaan ja säästötavoite, jonka mukaan kotoutumiskoulutuksen rahoitusta vähennetään 15 miljoonaa euroa. Osa vapaan sivistystyön rahoituksesta aiotaan siirtää työ- ja elinkeinoministeriölle ja sieltä kunnille työvoimakoulutuksena järjestettävään kotoutumiskoulutukseen. Nykyisin työvoimakoulutuksena toteutettavaa kotoutumiskoulutusta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Vapaan sivistystyön koulutusta rahoittaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää opetus- ja kulttuuriministeriö.   
   
Vapaan sivistystyön rahoituksen siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle olisi käytännössä koulutuksen rahoituksen leikkaamista, joka osuisi erittäin rajusti vapaan sivistystyön oppilaitoksiin ja etenkin kansanopistoihin.   
   
– Kansanopistojen rahoitus vähenisi yli 20 prosenttia, mikä tarkoittaisi noin 12 miljoonan euron leikkausta. Tämä vaikuttaisi 45 kansanopistoon, joista yhden rahoitus vähenisi jopa 80 prosenttia ja 21 kansanopiston rahoitus yli 30 prosenttia. Näiden oppilaitosten toiminta olisi vakavasti uhattuna ja saattaisi jopa lakata, Pantsar täsmentää.  
 
Kykenevätkö kunnat vastaamaan volyymin kasvuun? 

Kotoutumiskoulutuksen uudistuksessa kuntien vastuu kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä kasvaisi samalla, kun resursseja vähennettäisiin. Kunnat eivät voisi enää luottaa siihen, että alueen vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat kotoutumiskoulutusta, jolloin niiden pitäisi huolehtia koko tarjonnan järjestämisestä itse.   

Vuonna 2023 työvoimakoulutuksena toteutetun kotoutumiskoulutuksen rahoitus oli 67,4 miljoonaa euroa, osallistujia oli 16 000 ja koulutuksen järjestäjiä 30. Vapaana sivistystyönä toteutetun kotoutumiskoulutuksen vastaavat luvut samana vuonna olivat: rahoitus 16,8 miljoonaa euroa, noin 7200 osallistujaa ja 123 toteuttajaa.  
 
– Pystyvätkö kunnat vastaamaan volyymin kasvuun pienemmällä rahoituksella sekä samalla vastaamaan laajan kotoutujien ryhmän keskenään hyvin moninaisista koulutustaustoista nouseviin osaamistarpeisiin? Kotoutumis- ja kielitaidon koulutuksissa on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat oppijat, jotka tarvitsevat joustavia koulutusratkaisuja sekä usein myös kertausta, sanoo Opintokeskukset ry:n hallituksen puheenjohtaja Tuula Kumpumäki.

Ruotsinkielinen oppilaitosverkosto heikentyisi 

Kotoutumiskoulutuksen ja sen rahoituksen uudistus heijastuu ruotsinkieliseen oppilaitosverkostoon. Tällä hetkellä kaikki kaksikieliset kunnat eivät tarjoa kotoutumiskoulutusta ruotsiksi, jolloin muun muassa kansanopistot ovat kyenneet vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja järjestäneet ruotsinkielistä kotoutumiskoulutusta. 

– Jos osa kansanopistoista ei enää pysty jatkamaan koulutustoimintaansa taloudellisten edellytysten puuttuessa, ruotsinkielisen koulutuksen määrä vähenee merkittävästi monilla alueilla. Tämä vaikuttaisi myös ruotsinkielisten oppivelvollisten koulutustarjontaan ja yleisesti ruotsinkielisten mahdollisuuksiin osallistua elinikäiseen oppimiseen, sanoo Bildningsalliansen rf:n toiminnanjohtaja Henrika Nordin.

Pitkällä aikavälillä kysymys on siitä, onko yksilöllisiin tarpeisiin saatavilla koulutusta ja onko kaikilla mahdollisuus koulutukseen ja sivistykseen riippumatta iästä, kielellisestä tai kulttuurisesta taustasta tai asuinpaikasta.

  
Lisätiedot:  

Tytti Pantsar  
Toiminnanjohtaja 
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry  
p. 044 531 8000  
tytti.pantsar@kansanopistot.fi  

Henrika Nordin (även på svenska) 
Verksamhetsledare 
Bildningsalliansen rf  
p. 044 353 1813 
henrika.nordin@bildningsalliansen.fi 

Tuija Österman 
Pääsihteeri 
Suomen kesäyliopistot ry – Finlands sommaruniversitet rf 
p. 050 302 8970 
tuija.osterman@kesayliopistot.fi 

Tuula Kumpumäki  
Puheenjohtaja 
Opintokeskukset ry 
p. 050 323 9143
tuula.kumpumaki@ksl.fi  
 
Lauri Tuomi 
Toimitusjohtaja 
Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura sr.)