PIAAC II -tulokset osoittavat: Eri väestöryhmien osaamiseroja tasoitettava koulutuksella
Kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen PIAAC II:n tulokset osoittavat merkittäviä eroja Suomen kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten sekä 60–65-vuotiaiden ja sitä nuoremman kantaväestön osaamisessa. Koulutus on avainasemassa näiden osaamiserojen kaventamisessa.
Tuoreen PIAAC II -tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset ovat perustaidoissa maailman huippua, ja tulokset ovat parantuneet edellisestä tutkimuksesta. Suomalaisten 16–65-vuotiaiden lukutaito ja numerotaito olivat maailman parhaat, ja ongelmanratkaisutaidossa suomalaiset jakoivat kärkisijan japanilaisten kanssa. Samalla tutkimus paljastaa, että Suomen kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten osaamisessa on isoja eroja.
PIAAC II:n mukaan Suomessa korkeintaan viisi vuotta asuneista ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajista noin 70 prosentilla oli puutteelliset taidot kaikilla arvioiduilla taitoalueilla. Yli viisi vuotta Suomessa asuneiden ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien tulokset olivat jonkin verran paremmat, mutta heistäkin lähes puolella on puutteita osaamisessa.
Toinen keskeinen väestöryhmä, jonka osaamisessa havaittiin puutteita, ovat 60–65-vuotiaat. Heistä joka neljännellä oli yhteiskuntaan osallistumisen kannalta puutteelliset taidot.
– On huolestuttavaa, että näin suurella osalla Suomessa asuvista on puutteita perustaidoissa. Puutteelliset perustaidot hankaloittavat arkea ja voivat estää työllistymisen ja heikentää työkykyä, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
Kansanopistot haluavat vahvistaa aikuisten perustaitoja
Kansanopistot ovat keskeisessä asemassa perustaitojen kehittämisessä, ja maahanmuuttaneet ovat niiden koulutusten yksi tärkeä kohderyhmä. Kansanopistoissa järjestetään aikuisten perusopetusta, kieli- ja kotoutumiskoulutusta ja työllistymistä edistäviä koulutuksia, jotka vahvistavat opiskelijoiden perustaitoja ja valmiuksia osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan.
– Koulutus tukee yhteiskuntataitojen, työelämävalmiuksien ja kielen oppimista ja on merkittävä osa kotoutumisprosessia, Pantsar lisää.
Lisäksi kansanopistoissa on kehitetty uusia matalan kynnyksen Aikuisosaaja-kurssikokonaisuuksia, joilla voidaan kohentaa aikuisten digi-, kestävyys- ja hyvinvointitaitoja. Nämä koulutukset soveltuvat osaamisen päivittämiseen ja auttavat esimerkiksi ikääntyviä pysymään mukana digitalisoituvassa työelämässä.
– Digi-, kestävyys- ja hyvinvointitaidot ovat aikuisten perustaitoja, joita vaaditaan niin työelämässä, opinnoissa kuin omassa arjessa. Samalla opiskelijat saavat varmuutta omiin kykyihinsä ja voivat rohkaistua tarttumaan uusiin haasteisiin, sanoo kehittämispäällikkö Anni Henricson Suomen Kansanopistoyhdistyksestä.
Aikuisosaaja-kursseja voi suorittaa joko erikseen tai laajempina kokonaisuuksina. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä lähialueensa kansanopistoon ja tiedustella, mitä perustaitoja vahvistavia kursseja siellä järjestetään. Kansanopistossa suoritetusta kurssista voi saada kansallisen osaamismerkin tai suoritusmerkinnän opiskelijan Oma Opintopolku -palveluun.
Lisätiedot
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry.
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
p. 044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
Anni Henricson
Kehittämispäällikkö
p. 040 136 7323
anni.henricson@kansanopistot.fi