Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n esitykset talousarviovalmisteluun 2025 ja julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2028
Koulutuksen rahoituksen tulee olla ennakoitavaa – jatkuvat muutokset vaarantavat kansanopistojen toiminnan
Hallituksen esityksessä talousarvioksi vuodelle 2024 (talousarvion momentti 29.10.31 ja 29.90.52) kohdennetaan 20,5 miljoonan euron säästöt vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, jotka järjestävät koulutusta kaikille suomalaisille. Rahoituksen vähennys olisi noin 12 prosenttia vapaan sivistystyön kokonaisrahoituksesta. Vapaan sivistystyön rahoitusta on vähennetty jo kolmeen otteeseen viimeisen 15 vuoden aikana. Näiden aiempina vuosina tehtyjen leikkausten heikentävä vaikutus rahoitukseen on ollut jo noin 18 %. Vapaan sivistystyön toiminta- ja kehittämisedellytykset vaarantuvat vakavasti jatkuvasta rahoituksen vähentämisestä. Kansanopistoyhdistys katsoo, että rahoituksen vähentäminen vaikuttaa koulutuksen saavutettavuuteen ja tasa-arvoon. Mahdollisuudet kohdentaa koulutusta heikoimmassa asemassa oleville heikkenevät. Vapaan sivistystyön oppilaitoksiin, kansanopistoihin, ei voida kohdentaa enää yhtään rahoitusleikkauksia. Rahoituksen vähentäminen on ristiriidassa hallituksen demokratian vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen sivistyksen keinoin liittyvien tavoitteiden kanssa.
Hallitusohjelman perusteella valmistellaan myös muutoksia kotoutumiskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen sekä avoimen korkeakoulutuksen rahoitusmalleihin ja rahoitukseen. Kansanopistot ovat monialaisia koulutuksen järjestäjiä, ja nämä kaikki muutokset koskevat niiden toimintaa. Kansanopistoyhdistys esittää, että julkisen talouden suunnitelmaa valmisteltaessa otetaan huomioon, että koulutuksen rahoituksen tulisi olla ennakoitavaa, jotta järjestäjät voivat suunnitella toimintaansa. Montaa yhtäaikaista muutosta ei tule toteuttaa. Esimerkiksi toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa ei tule kiirehtiä.
Varmistetaan onnistunut kotoutuminen – vahvistetaan kansanopistojen roolia kotoutumisessa
Kansanopistojen järjestämällä maahanmuuttajakoulutuksella tuetaan sekä tavoitteita työperäisen maahanmuuton edistämisestä että heikossa asemassa olevien opiskelumahdollisuuksia. Lisäksi kansanopistot ovat onnistuneesti järjestäneet koulutusta sotaa pakeneville ukrainalaisille. Vapaan sivistystyön kieli- ja kotoutumiskoulutukseen on varattu vuonna 2024 16,83 miljoonaa euroa. Tämä rahoituskokonaisuus on tärkeä vapaan sivistystyön tehtäville. Sen taso tulee säilyttää, jotta kansanopistojen tehokkaat koulutukset kotoutujille voidaan järjestää.
Kansanopistoyhdistys esittää, että kotoutumista tarkastellaan jatkossa esitettyä vahvemmin osana koulutuspoliittisia ratkaisuja ja suomalaista koulutusjärjestelmää. Kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edistetään parhaiten koulutuksella, joka tukee yhteiskuntataitoja, kielen oppimista, osaamista sekä varmistaa liittymisen kotoutumista tukeviin yhteisöihin. Vapaan sivistystyön koulutuspalvelut sekä aikuisten perusopetus ovat oleellinen osa laadukkaita kotoutumispalveluita. Hallitusohjelman kehyspäätöksessä olevaa kirjausta rahoituksen vähentämisestä vapaan sivistystyön tuloksekkaasta kotoutumiskoulutuksesta ei tule toteuttaa. Toteutuessaan se tekisi mahdottomaksi kotoutumiskoulutuksen järjestämisen kansanopistoissa sekä vaarantaisi koulutuksen saavutettavuuden ja oppilaitosten toiminnan.
Eduskunta on toistuvasti vaatinut, että vapaan sivistystyön edellytyksiä kieli- ja kulttuurikoulutuksen järjestämiselle kehitetään. Vapaan sivistystyön oppilaitokset eivät voi tällä hetkellä tarjota maksutonta koulutusta kotoutumisajan ylittäneille (mm. kotivanhemmat). Vapaan sivistystyön keskusjärjestöt ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat useita vuosia esittäneet, että kotivanhempien asemaa tulisi parantaa lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan osallistua kieli- ja kotouttavaan koulutukseen maksuttomasti. Tämä edellyttäisi rahoituksen lisäämistä ja vapaan sivistystyön lain muuttamista. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalle on lisätty hallitusohjelman kehyspäätöksessä rahoitusta maahanmuuttajaäitien aseman parantamiseen. Kotiäitien asemaa voidaan parantaa koulutuksen avulla. Kansanopistoyhdistys esittää, että kotiäitien asemaa parannetaan hallitusohjelman kehyspäätöksessä esitetyn työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteen sijaan kohdentamalla rahoitus kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutukseen vapaassa sivistystyössä.
Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat järjestäneet tehokkaasti ja laadukkaasti koulutusta Ukrainasta sotaa paenneille, mutta koulutuksen rahoitus on jäänyt pahasti vajaaksi ja sen korjaaminen vaatii välittömiä toimia. Vuodelle 2023 tehtävään kohdennettu lisäresurssi 5 milj. euroa ei ollut läheskään riittävä. Koulutusta on järjestetty yhteensä 13,2 miljoonalla eurolla. Koulutuksesta voitiin näin ollen rahoittaa vain 37 %. Rahoitusta vaille jäänet vuoden 2023 suoritteet ovat perusteena vuoden 2025 rahoituksessa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämä koulutus tulisi huomioida vuoden 2025 talousarviossa kasvattamalla rahoitusta jo järjestettyä koulutusta vastaavasti, jotta toteutettu koulutus ei jää oppilaitosten itsensä maksettavaksi. Tarvittava rahoituslisäys vuodelle 2025 on 5,2 miljoonaa euroa julkisen talouden suunnitelmassa olevan 3 miljoonan euron lisäksi.
Nostetaan suomalaisten koulutustasoa – kansanopistot tukevat siirtymistä koulutuspolulla eteenpäin
Hallituskaudella keskeisiksi tavoitteiksi on nostettu koulutustason ja koko väestön osaamistason nostaminen ja oppijoiden hyvinvoinnin parantaminen. Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kansanopistoyhdistys pitää näitä tavoitteita kannatettavina. Kansanopistot voivat vastata osaltaan suomalaisen yhteiskunnan osaamis- ja koulutustason nostamista koskeviin vaatimuksiin.
Hallitusohjelman kehyspäätöksessä kohdennetaan kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuun vapaan sivistystyön koulutukseen 3 miljoonan euron lisärahoitus. Kansanopistoyhdistys pitää kohdennusta erinomaisena. Se lisää koulutuksellista yhdenvertaisuutta. Kansanopistojen oppivelvollisille järjestämä koulutus mahdollistaa opinnoissa etenemisen niille nuorille, joilla on hankaluuksia edetä opinnoissaan peruskoulusta toiselle asteelle ja joilla on erilaisia oppimisen esteitä. Koulutusta on järjestetty vuodesta 2021 lähtien oppivelvollisuuslainsäädännön perusteella. Siitä on saatu hyviä tuloksia. Opiskelijat voivat nostaa peruskoulun arvosanoja ja suorittaa myös toisen asteen opintoja osana kansanopistojen tarjoamaa Opistovuosi-koulutusta. Lisärahoitus mahdollistaa laskennallisesti opiskelijamäärän kaksinkertaistamisen (n. 650 -> 1300). Rahoituslisäyksellä katetaan kuitenkin vain opintojen opiskelijamaksuosuutta. Suoritteita ei tehtävään lisätä, ja näin vapaan sivistystyön rahoitusleikkaus heikentää opistojen mahdollisuuksia hoitaa myös tätä tehtävää.
Hallitusohjelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on korkeakoulutustason nostaminen erityisesti nuorten aikuisten osalta. Sivistysvaliokunta on ottanut asiaan kantaa jo aiemmin. Se (SiVM 19/2021 vp) piti käsittelyssään tärkeänä, että “joustava pääsy korkeakouluopintoihin turvataan ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä vahvistetaan vapaan sivistystyön roolia korkeakoulujen yhteistyökumppaneina. Vapaa sivistystyö voi valtakunnallisena verkostona huolehtia, että avoimia korkeakouluopintoja on kaikkien saatavilla taloudellisesta asemasta ja kotipaikasta riippumatta”. Suomen Kansanopistoyhdistys esittää, että korkeakoulutuksen saavutettavuuden lisäämisessä hyödynnetään kansanopistoverkoston osaamista ja käynnistetään välittömästi osana korkeakoulutustason nostamiseen tähtäävää strategiatyötä selvitystyö niistä toimenpiteistä, joiden avulla kansanopistot nivelvaiheita tukevina oppilaitoksina voivat parantaa nuorten aikuisten mahdollisuuksia sijoittua korkeakouluopintoihin ja suorittaa opinnot loppuun.
Kansanopistot järjestävät yhteistyössä avointen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa opetusta nuorille aikuisille, jotka tähtäävät yliopistoon tai korkeakouluun. Suunnitelmat nostaa avointen yliopistojen/korkeakoulujen opintomaksuja heikentävät nuorten aikuisten mahdollisuuksia osallistua kansanopistojen pitkien koulutusten osana järjestettyihin avoimen yliopiston/korkeakoulun opintoihin ja siirtyä opintojen suorittamisen jälkeen varsinaisiin tutkinto-opintoihin. Opintomaksujen korottaminen vaikeuttaa tavoitetta korkeakoulutettujen osuuden kasvattamisesta.
Huolehditaan aikuisten osaamisesta työllisyyden varmistamiseksi
Kansanopistoyhdistyksen mielestä työllistymistavoitteiden saavuttamiseksi aikuisten oppimismahdollisuuksiin tulee kiinnittää nykyistä huomattavasti enemmän huomiota. Kansanopistojen osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän aikuisten perustaitojen kehittämisessä ja siten ehkäistä osaamisen kasautumista sekä edistää työllisyystavoitteiden saavuttamista. Kansanopistoyhdistys esittää aikuisten perustaito-ohjelman tai vastaavien toimenpiteiden käynnistämistä Suomessa.
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Helena Ahonen Tytti Pantsar
puheenjohtaja toiminnanjohtaja