Suomen Kansanopistoyhdistys juhlistaa 120-vuotista taivaltaan

Vuosi 2025 on Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n 120-vuotisjuhlavuosi. Kansanopistoyhdistys syntyi vuonna 1905 tarpeesta edistää kansanopistojen toimintaa ja toimia niiden yhdyssiteenä Suomessa. Tänä päivänä yhdistyksen keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että kansanopistoverkosto pysyy vahvana ja tukee hyvinvoivaa kansalaisyhteiskuntaa.
Suomen ensimmäiset kansanopistot perustettiin vuonna 1889. Kansanopistoliike oli saanut alkunsa 1800-luvun puolivälissä Tanskassa, josta se laajeni Suomen lisäksi Norjaan ja Ruotsiin. Pohjoismainen yhteistyö on ollut keskeinen osa kansanopistoliikettä alkuajoista alkaen. Kansanopistoväen ensimmäinen yhteinen kokoontuminen järjestettiin Suomessa vuonna 1896, ja sen jälkeen yhteiset tilaisuudet ja keskustelut ovat olleet olennainen osa kansanopistojen toimintaa.
Suomen Kansanopistoyhdistys perustettiin vuonna 1905 vahvistamaan kansanopistojen yhteisyyttä ja edunvalvontaa. Alkuvuosista alkaen yhdistys on vaikuttanut keskeisesti kansanopistojen rahoitukseen ja asemaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Yhdistyksen vaikutuksesta opistoille alettiin myöntää avustusmäärärahoja vuonna 1906. Vuonna 1925 voimaan astui kansanopistojen valtionapulaki, ja 1990-luvulla otettiin käyttöön suoriteperusteinen valtionosuusmalli.
Koulutusmahdollisuuksia kaikille
Alkuvuosina kansanopistojen keskeinen tehtävä oli maaseutuväestön sivistäminen. Toisen maailmansodan jälkeinen teollistuminen, kaupungistuminen ja koulutussektorin murros muokkasivat merkittävästi kansanopistojen roolia. Kun yhä suurempi osa väestöstä oli koulutuksen piirissä ja ylioppilaiden sekä yliopisto-opiskelijoiden määrä moninkertaistui, kansanopistot sopeutuivat uuteen aikakauteen muuttamalla koulutustarjontaansa ja laajentamalla kohderyhmäänsä.
– Kansanopistot ovat aina vastanneet yhteiskunnan koulutustarpeisiin ja olleet koulutuksen saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden edistäjiä. Ne ovat tarjonneet mahdollisuuden kehittää itseään, oppia, sivistyä ja edetä elämässä. Yhdistyksen tehtävänä on ollut mahdollistaa tämä kansanopistojen vaikuttava työ yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan hyväksi, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Nyyssölä.
Nykyään kansanopistoilla on monia koulutustehtäviä. Kansanopistossa voi saattaa loppuun peruskoulun ja lukion, opiskella ammattitutkinnon tai sen osia, tehdä avoimen yliopiston opintoja sekä osallistua maahanmuuttajakoulutukseen, erityisopetukseen tai täydennys- ja harrastekoulutuksiin. Oppivelvollisille kansanopistot tarjoavat mahdollisuuden miettiä opiskeluvalintojaan lukuvuoden mittaisella Opistovuosi-linjalla tai osallistua tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen TUVAan.
– Yhteistä kaikissa opinnoissa on oppimisvalmiuksien ja elämänhallinnan vahvistuminen sekä yhteisöllisyys, joka tukee opiskelijoiden osallisuuden kokemusta. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joissa nuoren on turvallista itsenäistyä ja tutkia omia mielenkiinnon kohteitaan ja suunnitella tulevaisuuttaan, sanoo Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnanjohtaja Tytti Pantsar.
Juhlavuosi näkyy tilaisuuksissa ja viestinnässä
Juhlavuosi näkyy Kansanopistoyhdistyksen järjestämissä tilaisuuksissa ja viestinnässä läpi vuoden 2025. Keskeisimpiä tilaisuuksia ovat Kansanopistojen Rehtoripäivät 10.–11.4.2025 Linnasmäen opistolla, ”Opisto tekee hyvää!” -teemalla järjestettävät Kansanopistopäivät Kalajoella 4.–5.8.2025 sekä Kansanopistokokous 5.–6.11.2025, jolloin juhlavuosi huipentuu yhdistyksen 120-vuotisjuhlaan, joka pidetään kutsuvierastilaisuutena.
Yhteislaulaminen on ollut pitkään perinne Kansanopistoyhdistyksen järjestämissä kansanopistojen kokoontumisissa, ja juhlavuonna uudistetaan myös Kansanopiston laulukirja. Yhdistyksen verkkosivuilla julkaistaan maaliskuussa aikajana yhdistyksen ja kansanopistojen yhteisestä historiasta. Juhlavuoden blogisarjassa nostetaan esiin kokemuksia kansanopistossa opiskelusta alumnien kautta, ja yhdistyksen sosiaalisen median kanavilla muistellaan yhdistyksen historian merkkihetkiä.
Juhlavuoden teema on Oppiva yhteisö. Oppivien yhteisöjen muodostaminen ja toisten dialoginen kohtaaminen ovat olleet keskeisiä kansanopistojen ja kansanopistoliikkeen toimintatapoja niiden perustamisesta lähtien. Juhlavuoden aihetunnisteita ovat: #Kansanopistoyhdistys120v, #OppivaYhteisö120v, #Folkhögskolförening120år, #SkyFff120v #LärandeGemenskap120år
Suomen Kansanopistoyhdistys (SKY-FFF) on kansanopistojen edunvalvoja ja yhteinen ääni. Yhdistyksen jäseninä ovat kaikki Suomen 74 kansanopiston ylläpitäjää. Yhdistys edistää toiminnallaan sivistyksellistä tasa-arvoa, elinikäistä oppimista ja kansanopistoliikkeen yhteisyyttä.
Lisätiedot:
Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry
Tytti Pantsar
Toiminnanjohtaja
puh. 044 531 8000
tytti.pantsar@kansanopistot.fi
Kyösti Nyyssölä
Hallituksen puheenjohtaja
puh. 044 559 4400
kyosti.nyyssola@epopisto.fi