Kansanopiston pedagogiikka

Kansanopistossa opiskellaan yhteisössä ja vuorovaikutuksella on keskeinen sija oppimisprosessissa. Kansanopistojen arvopohjaisuus sekä yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen perustuva toiminta luovat erityisen oppimisen, sivistymisen ja sosiaalistumisen oppimisympäristön. Kansanopistoja kuvataan usein kokonaisvaltaisena oppimisympäristönä. Yhteisöllisyyttä ja jokaisen opiskelijan omaa kasvua korostetaan myös lainsäädännössä. Kansanopistot edustavat suomalaisessa koulutuskentässä vapaata sivistystyötä. Laki vapaasta (632/1998) sivistystyöstä korostaa kansanopistojen toiminnassa omaehtoista oppimista, oppimisvalmiuksien kehittämistä sekä yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä kasvamista. Kansanopistojen toiminnassa erityistä on internaattimuotoisuus.

Yhteisöllisyyden, dialogisuuden ja opiskelijan kohtaamisen rinnalla omaehtoista oppimista on pidetty keskeisenä kansanopistojen sivistyspedagogiikassa. Lähtökohtana on se, että sivistymisen jokainen tekee itse, mutta kansanopiston tehtävänä on tukea ajattelu- ja arvostelukyvyn kehittymistä, avoimuutta ja luovuutta sekä vuorovaikutus-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja (Niemelä 2009, 3.)

Kansanopistoaatteen isä, tanskalainen Nikolai F.S. Grundtvig (1783–1872) korosti pedagogiikassa elämänvalistusta, elävää vuorovaikutusta ja ”koulua elämää varten” -ajattelua. Nämä piirteet näkyvät nykyäänkin kansanopistomaailmasta Pohjoismaissa, joihin Grundtvig jo aikoinaan pedagogiikkaansa levitti. (Niemelä 2011, 102).

Kansanopistojen pedagogiikan kehittäminen on nähty Suomen Kansanopistoyhdistyksen toiminnassa keskeisenä. Yhdistyksen hallitus on asettanut yhdistyksen toiminnalle tavoitteeksi strategiassaan pedagogiikan näkökulmasta:

• Kansanopistokenttä
  on sivistyspedagogiikaltaan yhtenäinen, traditionsa tunteva, valtakunnallisesti
  kattava ja sen aatetausta on laaja.
• Yhteisöllinen
  pedagogiikka ja uudistava oppiminen ovat kansanopistojen keskeistä pedagogista
  osaamista ja niiden kampusten toimintaperiaatteita.
• Opistokampukset
  ovat opiskelijaa kokonaisvaltaisesti tukevia ohjauksellisia yhteisöjä.

Yhdistyksessä on ollut vuosien varrella useita pedagogiikkaan liittyviä hankkeita. Vuoden 2025 aikana on käynnissä Tekoäly kansanopisto-opettajan tukiälyksi -hanke, jossa kehitetään kansanopiston pedagogiikkaa hyödyntämällä uusinta teknologiaa.

Sivistyspedagogiikkaa koskevia julkaisuja

Niemelä, S. 2009. Kansanopistoraportti- Sivistystarve ja kansanopistot.

Virtanen, S. ja Marjomäki, V. 2005. Kansanopistokirja. Kansanvalistusseura.

Niemelä, S. 2011. Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti.

Tuomisto, T. 2019. Kansanopistopedagogiikka kolmessa kristillisessä kansanopistossa. Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta.