Kansanopistotietoa

Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta. Kansanopistoista 11 on ruotsinkielisiä. Kaikki opistot saavat rahoitusta valtiolta. Suurin osa kansanopistoista on yksityisiä. Yksityisten opistojen ylläpitäjät ovat useimmiten säätiöitä tai kannatusyhdistyksiä.

Katso kansanopistokampukset Suomen kartalla

Kansanopistojen toimintaa määrittävät laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) sekä opistojen oma arvoperusta. Taustaltaan opistot ovat usein sitoutumattomia, kristillisiä, yhteiskunnallisia ja erityisopistoja. Vuosittain kansanopistoissa opiskelee lähes 21 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa.

Mitä kansanopistossa voi opiskella?

Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin oppilaitosmuoto. Opistot järjestävät sekä pitkäkestoista koulutusta että lyhytkursseja. Kansanopistossa voi opiskella esimerkiksi lukuvuoden mittaisilla kansanopistolinjoilla, avoimen yliopiston ja korkeakoulun opinnoissa, ammatillisessa koulutuksessa, lukiokoulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa, Opistovuosi- ja TUVA-koulutuksissa, maahanmuuttajille suunnatussa koulutuksessa, erityistukea tarvitsevien ryhmien koulutuksessa tai lyhytkursseilla.

Kansanopistojen opintolinjat on tunnistettu jatko-opintoihin valmentaviksi ja opintopolkua vauhdittaviksi. Kansanopiston lukuvuoden mittaisen linjan suorittamisesta saa todistuksen ja kuusi lisäpistettä haettaessa toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Opintovuoden aikana voi kartuttaa myös yliopistollisia opintopisteitä, sillä monet kansanopistot tarjoavat osana opintolinjojaan avoimen yliopiston opintoja.

Lue lisää kansanopistojen opintomahdollisuuksista

Kansanopisto-opiskelu on yhteisöllistä

Kansanopistot ovat luonteeltaan sisäoppilaitoksia eli opiskelija voi halutessaan asua opiston asuntolassa. Asuntola-asuminen ja pienet opetusryhmät tekevät opiskelusta yhteisöllistä. Opiskelijoiden kokemuksissa kansanopisto oppilaitoksena saakin kiitosta erityisesti yhteisöllisyydestä. Opintojen aikana saa keskittyä omien vahvuuksien tunnistamiseen, selkiyttää omia tulevaisuuden suunnitelmia tai päivittää omaa osaamistaan työuran varrella.

Kansanopistojen rahoitus

Valtio myöntää kansanopistojen ylläpitäjille valtionosuutta 57 prosenttia kansanopistojen vapaan sivistystyön koulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta myöntää kansanopiston ylläpitäjälle valtionosuutta enemmän kuin 57 prosenttia, jos oppilaitoksen luvan mukainen pääasiallinen koulutustehtävä on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus. Valtionosuuden määrä voi tässä tapauksessa olla enintään 80 prosenttia.

Kansanopiston valtionosuuden perusteena on kansanopiston käyttökustannusten pohjalta suoritetta kohti laskettavan yksikköhinnan ja suoritteen tulo. Kansanopiston suoritteena käytetään opiskelijaviikkoa, jolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden työpäivän pituista opiskelujaksoa kansanopistossa. Tänä aikana hän on saanut ohjattua opetusta keskimäärin vähintään viisi tuntia päivässä. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrää opiskelijaviikkojen hinnan seuraavaa vuotta varten sekä rahoituksen määräytymisen perusteena olevan suoritemäärän.

Kansanopiston ylläpitäjälle voidaan myöntää lisäksi valtionavustuksina vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksia, oppilaitosten rakenteellista kehittämisohjelmaa tukevia avustuksia sekä ylimääräisiä avustuksia käyttökustannuksiin.

Kansanopistojen ja muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten toiminnasta ja rahoituksesta säädetään vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja vapaasta sivistystyöstä annetussa asetuksessa (805/1998).

Kansanopiston muuhun kuin vapaan sivistystyön koulutukseen myönnetään valtionosuutta eri koulumuotojen järjestämistä säätelevien lakien mukaan. 

Lue lisää kansanopistotoimintaa määrittelevästä lainsäädännöstä