Tilastot
Kansanopistot ovat vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jotka järjestävät päätoimisia ja pitkäkestoisia opintoja, joiden kautta opiskelijat etenevät erilaisiin jatko-opintoihin ja työelämään. Kansanopistoissa on vapaan sivistystyön koulutuksen lisäksi tarjolla aikuisten perusopetusta, ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta sekä työvoimapoliittista koulutusta. Suomessa on 74 kansanopistoa ja 81 kansanopistokampusta, joista 11 on ruotsinkielisiä.
Suurin osa kansanopistoista eli 66 kansanopistoa on yksityisiä. Kolmen opiston ylläpitäjä on kunta ja viiden opiston ylläpitäjä on kuntayhtymä. Yksityisten opistojen ylläpitäjistä valtaosa on säätiöitä tai kannatusyhdistyksiä.
Kansanopistojen opiskelijamäärä
Vuosittain kansanopistoissa opiskelee lähes 21 000 opiskelijaa erilaisissa pitkäkestoisissa ja päätoimisissa opinnoissa sekä noin 80 000 opiskelijaa lyhytkursseilla.
Vuoden 2023 opiskelijamäärä (70 kansanopistoa)
Vapaa sivistystyön kokonaisopiskelijamäärä: 59416
Vapaa sivistystyön koulutuksista yli 8 viikkoa kestäneiden koulutusten opiskelijamäärä: 13781
Aikuisten perusopetus: 1939
Opistovuosi-koulutus: 1193
TUVA-koulutus: 463
Ammatillinen koulutus: 4452
Lukiokoulutus: 303
Monialainen kansanopisto
Kaikki Suomen 74 kansanopistoa järjestävät vapaan sivistystyön koulutusta. Vapaan sivistystyön koulutukset ovat useimmiten lukuvuoden kestäviä kansanopistolinjoja, jotka valmistavat jatko-opintoihin. Lukuvuoden kestävän kansanopistolinjan suorittamisesta saa todistuksen ja kuusi lisäpistettä haettaessa toisen asteen koulutukseen sekä valmiuksia jatko-opintoihin. Kansanopistot järjestävät myös runsaasti lyhyempiä vapaan sivistystyön koulutuksia ja lyhytkursseja.
Lukiokoulutusta järjestää Suomessa viisi kansanopistoa: Itä-Hämeen opisto, Karkun evankelinen opisto, Otavan Opisto, Portaanpään kristillinen opisto sekä Raudaskylän Kristillinen Opisto. Kansanopistolukiossa noudatetaan aikuislukion opetussuunnitelmaa.
Kansanopistojen ylläpitäjiä, jotka järjestävät ammatillista koulutusta, on 31. Kansanopistoissa järjestetään sekä ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa että erikoisammattitutkintoa. Suosituimpia koulutusaloja ovat kasvatus- ja ohjausala sekä seurakunta-ala.
Katso ammatillista koulutusta järjestävät kansanopistot 2024
Aikuisten perusopetusta järjestää 28 kansanopistoa. Aikuisten perusopetus sisältää alkuvaiheen opintoja, joihin sisältyy lukutaitovaihe, sekä päättövaiheen.
Katso aikuisten perusopetusta järjestävät kansanopistot 2024
Erityinen koulutustehtävä
Kansanopiston ylläpitämisluvassa voidaan määrätä opistolle erityinen koulutustehtävä. Erityisenä koulutustehtävänä voi olla vaikeasti vammaisille tarkoitettu koulutus, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työolojen kehittämiseen tarkoitettu koulutus tai ylläpitämisluvassa erityisestä syystä määrättävä muu erityinen koulutustehtävä. Erityinen koulutustehtävä voi olla joko opiston pääasiallinen koulutustehtävä tai osa opiston koulutustehtävää.
Valtion rahoitus
Valtionosuudet
Kansanopistot ovat saaneet valtionosuuksia vuonna 2024 yhteensä
100 773 795 €.
Kaavio kansanopistoille myönnetyn valtionosuuden jakaantumisesta koulutusmuodoittain.
Kansanopistojen valtionosuudet 2024:
vapaa sivistystyö 57 821 303 €
ammatillinen koulutus 22 636 692 €
perusopetus 18 217 139 €
lukiokoulutus 2 098 661 €