X

The Finnish Folk High School Association

The Finnish Folk High School Association, which was founded in 1905, acts as a cooperating organisation for all the folk high schools in Finland.

Central areas of cooperation include lobbying, information and marketing, development, education and assessment and international issues.

The Finnish Folk High School Association is a member of The Nordic Folk High School Council which aim is to exchange experiences and ideas and to promote cooperation within the Nordic countries through seminars and meetings.

Contact:
The Finnish Folk High School Association
Annankatu 12 A 18
FI-00120 Helsinki
toimisto(ät)kansanopistot.fi
+358 9 454 2330
www.kansanopistot.fi/
logo
Kansanopistoväen omat sivut. Täältä saat ajankohtaista tietoa
opistojen hankkeista, yhdistyksen tapahtumista ja edunvalvonnasta.
Folkhögskolfältets egna sidor, här får du aktuell information om
folkhögskoleprojekt, föreningens evenemang och intressebevakning.
Olet täällä: Yhdistyssivut > Etusivu > Ajankohtaista
Kansanopistopedagogiikka kolmessa kristillisessä kansanopistossa
Timo Tuomiston väitöskirjaan voi tutustua:
Kansanopistopedagogiikka kolmessa kristillisessä kansanopistossa


Tiivistelmä
Kansanopistoliikkeen perustajana pidetään tanskalaista Nikolai Grundtvigia (1783–1872). Hän halusi perustaa maansa nuorille koulun, jossa heille opetettaisiin elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tutkimukseni tulosten pohjalta Grundtvigin pedagogisilla periaatteilla, kuten koulu elämää varten, elävä sana ja vuorovaikutus, on kansanopistoissa yhä merkityksensä. Tutkimuksessani on kyse kansanopistopedagogiikan arvioinnista Jämsän, Ranuan ja Reisjärven kristillisissä kansanopistoissa. Arvioinnin tarkoituksena oli saada opistojen kehittämistyötä varten tietoa siitä, miten opettajat ja opiskelijat kokivat kyseiset kansanopistot oppilaitoksina ja internaatteina.

Opettajien tavoitteiden katsottiin heijastavan sitä, mitä he pitivät tärkeänä myös kansanopistopedagogiikassa. Tavoitteissa korostuivat kasvatus ja oma ammattitaito sekä opetus ja sen kehittäminen. Kasvatuksellisissa tavoitteissa nähtiin merkityksellisiksi opiskelijoiden henkisen kasvun tukeminen, arvokasvatus ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Omaa ammattitaitoa koskevissa tavoitteissa pidettiin tärkeinä opettajuuden kehittämistä ja ylläpitoa. Opetuksen ja sen kehittämisen tavoitteissa tähdennettiin kiinnostuksen herättämistä omaan oppiaineeseen ja kansanopistopedagogiikan kehittämiseen. Suurin osa opettajista katsoi, että heidän tärkeät tavoitteensa olivat toteutuneet hyvin. Opetusta heikensivät aika ajoin opiskelijoiden erityistuen riittämättömyys, ajoittaiset poissaolot oppitunneilta ja heterogeeniset opetusryhmät.

Opiskelijoille opistovuosi merkitsi ystävien ja kavereiden saamista, arvojen syventymistä sekä tiedollisten ja taidollisten asioiden oppimista. Opiskelijoiden mukaan heidän luottamuksensa tulevaisuuteen vahvistui ja maailmankuvansa kansainvälisessä ympäristössä avartui. Vaikuttaa siltä, että opiskelijoiden sosiaaliset taidot ja kielitaidot vahvistuivat samoin kuin heidän itseluottamuksensa. Opiskelijat pitivät opiston internaattiluonnetta merkittävänä liittäen siihen myös vapaa-ajan. Opiskelun esteiksi opiskelijat mainitsivat asuntoloiden ajoittaisen levottomuuden ja aamväsymyksen.